perjantai 25. lokakuuta 2013

Huoleton on hevoseton, klinikka-reissua pukkaa...

Otsikon lausahdus on parina viime päivänä pyörinyt paljon mielessä. Syy siihen on, että Fanny ei nyt voi hyvin, jaloissa on jotain vikana. Kaatumista seurannut kintereiden turvotus palasi ihan yllättäen ja varoittamatta takaisin.

Kävin eilen ponia harjatessani ihan normaalisti jalkoja läpi ja koin aikamoisen järkytyksen päästessäni kintereisiin. "Tää ei voi olla todellista, tää EI SAA olla todellista" oli ainut asia mikä pyöri sillä hetkellä mielessä. Kumpikin kinner oli tosi turvoksissa ja lämmin, oikea taas vähän enemmän, niin kuin viimeksikin. Myös vasen takajalka hokin polkeman kohdalta oli vähän turvoksissa, mutta siitä en ollut niinkään huolissani, ei ollut imppariturvotuksen oloista. Mutta ne kintereet. Päässä oli oikea ajatusten sekamelska. Miksi ne alkoivat nyt yhtäkkiä taas oireilla? Onko tarhassa tapahtunut jotain silloin, kun ponit olivat riehuneet keskenään? Onko Fanny liukastunut alkuviikosta, kun oli vielä jäistä eikä sillä ollut hokkeja? Vaikuttiko tähän se, kun rokotuksen jälkeen oli muutama päivä pelkkää kävelyä ja maanantaina palattiin taas normaaliin liikutukseen. Rasittuivatko jalat tästä jotenkin? Olisiko liikutus kuitenkin pitänyt aloittaa varovaisemmin, vaikka käyntipäivä olikin niin vähän? Tähän viimeiseen en kyllä oikein usko, mutta kaikenlaisia ajatuksia pyöri mielessä.

Eniten mietin kuitenkin sitä, että onko Fanny ollut kipeä tämän koko viimeisen kuukauden kaatumisesta lähtien. Tunsin itseni maailman huonoimmaksi hevosen omistajaksi ja ihmiseksi ylipäätään, kun ajattelin ratsastaneeni koko ajan kipeää ponia. Valmentaja sai minut kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, ettei Fanny ole millään voinut olla koko ajan kipeä, koska se on liikkunut niin hyvin, parantanut koko ajan suorituksiaan ja ollut muutenkin ihan normaali, jalat vaan ovat nyt jostain syystä reagoineet johonkin. Alkuviikon pukittelua aloin kuitenkin miettimään uudelta kantilta. Johtuivatko pukit kuitenkin kivusta, vaikka ponilla tuntui vain olevan ylimääräistä virtaa? Enteilikö se jo tulevaa, vaikka turvotusta ei vielä ollutkaan? Niin paljon  kysymyksiä, mutta ei vastauksia.

Vaikka luulin meidän selvinneen säikähdyksellä kaatumisesta, tosiasia on, että jotain vammojahan jalkoihin silloin on tullut, kun ne alkoivat nyt vaivaamaan uudelleen. Soitin tänään heti klinikalle ja sain ajan onneksi jo maanantai-aamuksi, niin ei tarvitse sitten pidempään ihmetellä ja olla epätietoisuudessa. Fiilikset on tällä hetkellä todella synkät, poni on juuri ollut niin mielettömän hyvä ja sitten tulee tällaista. Asiaa mielessä pyöriteltyäni olen tietysti jo saanut itseni vakuuttuneeksi siitä, että jaloissa on vähintään jännevammat tai jotain muuta yhtä vakavaa eikä Fannysta ole enää käyttöponiksi. Eikö se niin ollut, että pessimisti ei pety? Tämä epätietoisuus on kaikista pahinta ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Nyt ei auta kun odotella maanantaita, että saadaan selvyyttää asioihin.


4 kommenttia:

  1. Tiedän nuo epätoivoiset tunteet ja ajatukset mutta uskon ja toivon ettei klinikalla mitään vakavaa löydy. Ponia on viimeisen vuoden aikana aika hyvin syynätty ja kuvattu, ja jos joku uusi vakava vamma olisi niin kyllä se luultavasti oireilisi rajummin. Tsemppiä vielä tätäkin kautta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :) En olisikaan niin huolissani noista jaloista, jos ne olisivat ihan ilman syytä alkaneet oireilemaan, mutta nyt kun tiedän oireilun syyn olevan sen kaatumisen tulee väkisinkin mietittyä, että mitä sieltä on hajonnut...

    VastaaPoista
  3. Niin tuttuja tunteita :( Toivon hartaasti ettei löydy mitään vakavaa ja että turvottelun syy saadaan selville. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Liisa! Nämä on näitä hevosen omistamisen huonoja puolia. Täällä toivon sormet ja varpaat ristissä, ettei mitään isompaa löytyisi. Kyllä muutama hassu päivä vaan voi tuntua kamalan pitkältä ajalta...

    VastaaPoista