maanantai 31. maaliskuuta 2014

Jokaisen hevosen omistajan pahin painajainen

Vaikeaa löytää sanoja, ajatukset täysin sekaisin, ahdistaa. Suru. Huoli. Murhe. En oikein tiedä miten tästä voi edes kirjoittaa. Omakaan pää ei vielä taida ihan täysin ymmärtää tapahtunutta. Rakas pieni keltainen poni, niin kovin kipeä. Eilen illalla soi puhelin, se oli puhelu, jota yksikään hevosen omistaja ei tahdo saada: "sun poni on täysin rampa, ei varaa painoa oikealle etujalalle." Paniikin sekaisin tuntein tallille, soitto klinikalle ja ajanvaraus heti aamuksi. Tuska joka raastaa sydäntä, näet kuinka rakkaaseen sattuu. Kunpa vaan pystyisit ottamaan kivun itsellesi, helpottamaan toisen oloa. Mielessä päällimmäisenä yksi kysymys: oliko se nyt tässä?

Muutama tunti pätkittäistä unta ja herätys. Tämän piti olla kiva päivä, synttäripäivä. Tämä "lahja" olisi saanut jäädä tulematta. Tätä synttäripäivää ei halua muistella myöhemmin. Murtuma. Pelkkä sanakin kuulostaa jo murskaavalta, lopulliselta. Ei voi leikata, pitää vain odottaa ja katsoa mihin suuntaan tilanne lähtee kehittymään. Kipulääkettä ja karsinalepoa.

Diagnoosi 1: oej hankositeen yläkiinnityskohdan desmiitti
Diagnoosi 2: oej polvi trauma, chip murtuma

Nyt ei löydy enempää sanoja, pitää sisäistää koko asia ensin edes itse.

torstai 27. maaliskuuta 2014

Bannerikisa!

Nyt pitäisi saada vähän keväisempää ulkoasua blogiin ja koska omat bannerin tekotaidot ovat edelleen todella rajalliset ajattelin pistää pystyyn bannerikisan, jos sieltä lukijoista sattuisi löytymään vähän taitavampia tekijöitä näissä banneriasioissa! :) 

Valmiit bannerit voi lähettää sähköpostiini osoitteeseen jonna.lint@gmail.com ja aikaa on viikko, eli ensi torstaihin asti. Kaikki minulle lähetetyt bannerit tulevat näytille tänne, sekä teen esittelyn niiden tekijöiden blogeista ja jos oikein innostun saatan tehdä pienet arvostelutkin.

Bannerin tekstiksi tulee tietysti Jonna Treenailee (tämän lisäksi voi laittaa myös tuon jonnatreenailee.blogspot.com jos tahtoo) ja kuvituksen toivoisin olevan raikas ja keväinen, mutta muuten annan teille siellä ruudun toisella puolella aikalailla vapaat kädet. 

Kokosin tähän alle lempparikuviani, joita toivon bannerissa käytettävän, mutta jos löydät blogista muita kuvia, jotka herättävät inspiraation, niin niitä saa tottakai käyttää! Ja missään nimessä tarkoitus ei ole tietenkään mahduttaa banneriin näitä kaikki kuvia, vaan valita ne, joista saa itse ideoita. Harmikseni uusia ratsastuskuvia ei viime ajoilta löydy, mutta koitetaan pärjätä näillä vanhemmilla! :)




















Nyt kaikki innolla taiteilemaan bannereita, että saataisiin tähänkin blogiin vähän uutta ilmettä! :)

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Positiivisuus pläjäys

Kappas vaan, tässähän on ehtinyt vierähtää jo reilu viikko edellisestä postauksesta, mahtaakohan olla pisin aika blogin historiassa? Paljon olisi kerrottavaa ja ideoita uusiin postauksiin, mutta krooninen aikapula vaivaa eikä koneelle ole sen takia ehtinyt istahtaa tarpeeksi pitkäksi aikaa.

No mutta mitäs meille sitten oikein kuuluu? Tähän ei ole muuta vastausta, kuin että ihan loistavaa kuuluu ja poni toimii super hyvin! Fiilis huitelee taivaissa joka ratsastuksen jälkeen, koska tällä hetkellä treenit todellakin sujuu sujuu sujuu! Ratsastukset on tällä hetkellä jo ihan kunnon työntekoa ja tulosta syntyy aika kivaa tahtia. Tuntuu niin hyvältä kaikkien kiimatakkuilujen jälkeen, kun asiat tuntuvat taas helpoilta ja Fanny tekee töitä mun kanssa, eikä mua vastaan, niinkuin vielä jokunen aika sitten. Nyt ollaan vihdoin taas siinä pisteessä, jossa oltiin ennen vaikeuksien alkamista ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Viime viikkoon mahtui muutama kunnon dressagetreeni ja sen lisäksi vähän kevyempää liikuntaa omista kiireistäni johtuen. Ollaan keskenämmekin jatkettu paljon samoilla tehtävillä mitä tehtiin viimeksi valmennuksessa ja näistä väistöharjoituksista on ollut todella tuntuva hyöty. Fanny on herkistynyt kyljistään tosi hyvin, jopa niin hyvin, että välillä se on alkuratsastuksesta vähän yliherkkä jalalle ja reaktiot ovat vähän isompia, kuin mitä odotan. Tämä on kuitenkin mielestäni tässä vaiheessa vaan positiivista ja pitääkin vain muistaa olla itse tarkkana, että antaa tarpeeksi pieniä apuja, kun poni taas toimii pienemmällä pohkeella.

Myös laukka on tässä ihan lyhyen ajan sisällä parantunut tosi paljon, parilla viime viikon ratsatuskerralla tuli niin super hyvää laukkaa oikeaan kierrokseen, että olisin vaan voinut laukkailla koko loppupäivän. Vasen laukka on edelleen vaikeampaa, mutta sekin paranee koko ajan ja hyvät pätkät pitenevät. Fannyn laukka ja tasapaino on nyt siinä pisteessä, että on voitu alkaa harjoittelemaan myös voltteja, joita onkin jo korkea aika treenata, kun tavoite koulupuolella tosiaan on tällä kaudella päästä kisaamaan  B:tä. Vauhdilla mennään siis eteenpäin ja fiilikset on katossa.

Eipä tässä sitten oikein muuta tällä erää, kivaa keväistä viikkoa itse kullekin! :)

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Kysymyspostauksen vastaukset

Tässä tulisi nyt vihdoinkin nämä vastaukset, eikö sitä sanota, että parempi myöhään kuin ei silloinkaan? ;) Yritin löytää postausta varten vanhoja aiheeseen sopivia kuvia, mutta olen taidokkaasti onnistunut kadottamaan kyseiset muistitikut. Tylsää, siellä olisi ollut niin paljon tähän sopivia kuvia.

Ihan kaikkiin kysymyksiin en vastaa tässä, koska jotkut kysymyksistä herättivät niin paljon ajatuksia, että teen niistä ihan omat postuksensa myöhemmin. Kysymykset on jaettu kahteen osaan, ensimmäisessä vastaan heppailuun liittyviin kysymyksiin ja toisessa osassa sitten muun aihepiirin kysymyksiin.

Mikä Fannyssa on parhainta?
Todella vaikea kysymys, koska ponissa melkein kaikki on parhainta. Jos kuitenkin pitää vastata vain pari asiaa, niin luonne ja työmotivaatio. Lisäksi rakastan Fannyn elämäniloa, tulen maailman onnellisimmaksi vain katsomalla ponin rallittelua pitkin maneesia.


Lempi varuste?
Mulla ei tällä hetkellä oikein ole mitään lempivarustetta, onpa muuten hassua. Yleensä on aina ollut joku sellainen varuste, johon olen ollut ihan rakastunut. Asia pitää varmaankin korjata tekemällä joku uusi ihana hankinta. :D

Paras saavutus hevosten parissa?
Jos nyt puhutaan kisasaavutuksista, niin parhaimmat saavutukset ovat olleet seuran junioriestemestaruus vuosina -05 ja -06. Näiden lisäksi sijoitus ensimmäisistä aluekoulukisoistani oli itselleni iso juttu.

Tampere 5.8.2012, ensimmäiset aluekoulukisani ja sija 7 prosentein 63,182

Oletko ajanut hevosta?
Jokusen kerran on tullut ajettua, nuorempana kavereiden hevosilla ja Wilmalla ajoin kerran vähän ennen kuin poni muutti uuteen kotiin. Hauskaa touhua!

Wilma 26.12.2013

Oletko kokeillut westerniä?
En ole kokeillut, olisi kyllä kiva tutustua myös tähän ratsastuksen lajiin

Mitä mieltä olet lämppäreistä?
Hevosia siinä missä muutkin, itse olen ratsastanut vain muutamalla lämppärillä ja mukavia ratsuja ovat olleet.

Millainen on unelma hevonen?
Tämä vähän vaihtelee aina sen mukaan, päätänkö olla koulu -vai esteratsastaja. :D Useimmin kuitenkin haaveilen superhyvin liikkuvasta läsipäisestä liitokaviosta, joka myös hyppäisi hyvin.

Mikä on sinusta tärkeintä ratsastuksessa?
Se, että kummallakin on kivaa. Toki omalta mukavuusalueelta on poistuttava, että on mahdollista kehittyä ja tämä aiheuttaa hämmennystä ja joskus ehkä kiukkuakin sekä kuskille, että hevoselle, mutta pääasiassa ratsastuksen pitäisi olla rentoa ja kivaa yhdessä tekemistä.


Ja sitten vastaukset muihin kuin hevosiin liittyviin kysymyksiin:

Millainen olet luonteeltasi?
Yleensä olen positiivinen ja nauravainen, mutta läheiset tuntevat myös sitten sen temperamenttisen puoleni. Kiukustun nollasta sataan sekunnissa ja tämä ärsyttää välillä itseänikin ja toivon usein, että olisin vähän tasaisempi luonteeltani. Vähemmän tuntevat tuskin kuitenkaan uskoisivat millainen draama queen osaan olla, koska perusluonteeltani olen tosiaan lähes aina iloinen. :D Iän mukana olen kuitenkin onneksi tasoittunut jonkin verran. Tiettyjen asioiden suhteen olen myös toivoton perfektionisti ja jos nämä asiat eivät jostain syystä suju turhaudun todella paljon.

Millaiset on vanhempasi?
Kummatkin ovat kohta viisikymppisiä, iskä on rauhallinen ja harkitseva ihan omanlaisellaan huumorintajulla varustettu ihana hölmö ja äiti sitten taas temperamenttinen tuuliviiri, jonka pitää saada kaikki heti nyt. Kaksi täysin erilaista ihmistä, joten ei liene yllätys, että he ovat eronneet minun ollessa ihan pieni... :D

Onko sinulla sisaruksia?
Kaksi pikkusiskoa, Iina 13v. ja Elli 19v.

Iina ja Wilma<3
Seurusteletko?
En seurustele, olen naimisissa

Mikä puhelin sinulla on?
Lumia 620

Mitä vihaat eniten maailmassa?
Vaikea sanoa mitä vihaan eniten, mutta epärehelliset ihmiset ovat ainakin listan kärkipäässä.

Pelkäätkö mitään?
Pelkään moniakin asioita, mutta suurin pelkoni on, että läheisilleni tai eläimilleni tapahtuisi jotain kamalaa.

Leevi<3
Tykkäätkö shoppailla?
Hevostaravaroita voisin shoppailla kaiket päivät, mutta muusta shoppailusta en niin kovin välitä ja sitä tuleekin harrastettua aika harvoin. Olen tässä asiassa ilmeisesti vähän outo naissukupuolen edustaja.

Jos voittaisit lotossa, mitä tekisit?
Riippuu tietysti summasta, mutta jos ihan iso potti osuisi kohdalle, niin ostaisin todennäköisesti kivan asunnon, uuden auton ja Fannyn rinnalle sen läsipäisen liitokavion. ;)

Kumpi: kesä vai talvi? miksi?
Kesä ehdottomasti! Olen täysin ja totaalisesti kesä-ihminen, rakastan kaikkea kesässä


Mikä on nolointa mitä sinulle on tapahtunut?
Äkkiseltään ei tule mitään kovin noloa mieleen, joten ehkä olen sitten säästynyt tosi noloilta tapahtumilta... :D

Porkkana vai omena?
Omena

Kamalin muisto ihmisten seurassa?
Ei tule mieleen, joten kamaluudet on ilmeisesti onneksi jääneet kokematta.

Onko sinulla paljon kavereita?
Riittävästi. Ei se määrä vaan se laatu<3

Oletko suosittu?
Tähän en kyllä osaa vastata. :D

Mikä on idolisi?
Mulla ei ole varsinaisia idoleita, mutta ihailen siististi ja eleettömästi ratsastavia huippuratsastajia, jotka saavat ratsastuksensa näyttämään kevyeltä ja helpolta.

Oletko tyytyväinen elämääsi?
Tällä hetkellä olen kyllä aika tyytyväinen.

Oletko mielestäsi sopivan kokoinen?
Aina voisi tietysti olla pari kiloa hoikempi, mutta olen kyllä itseeni tyytyväinen näinkin. 

Mitä vihaat itsessäsi?
Jo aiemmin mainitsemaani ajoittain leiskuvaa temperamenttiani. Ja toki ulkonäössäni on asioita, joista en pidä.

Vietätkö aikaa paljon koneella?
Kyllä, ihan liikaa. Koneella kuluu monta tuntia päivässä. 

Minkälaista musiikkia kuuntelet?
Olen aika kaikkiruokainen musiikin suhteen

Katsotko jotain tiettyä sarjaa telvisiosta?
Joitain sarjoja tulee seurattua, ehdoton suosikkini on Satuhäät, ihan parasta viihdettä! Hyvänä kakkosena Jutta ja puolen vuoden superdieetit, sekä Mustat Lesket ja Klikkaa mua

Kuka on paraskaverisi?
Mira<3 Ollaan tunnettu kymmenisen vuotta ja se nainen vaan on jotain ihan käsittämätöntä. Yhtä hullu kuin minäkin ja aina valmis toteuttamaan tyhmimmätkin ideani. Täydellinen ystävä<3

Paras lapsuuden muisto?
Voi näitä on niin monta, että mahdotonta valita parasta.

Oletko kokeillut laskettelua?
Pienenä olen kokeillut laskettelua muutaman kerran sekä suksillä, että laudalla ja ei totaalisesti ollut minun lajini, olin ihan surkea :D

Huh, siinäpä olisi nyt vastaukset. Mitä tykkäsitte? :)

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Kouluvalmennus, ensimmäinen maasto joulukuisen putoamisen jälkeen, bankettijumppaa ja keväisiä kuvia!

Huikean mahtavat kevätsäät senkun jatkuvat ja fiiliskin on sen mukainen, kaikki tuntuu tällä hetkellä olevan niin mahtavan hyvin! Kuluva viikko on ollut kaikin puolin ihan loistava, hyvien ilmojen lisäksi olen nauttinut talvilomasta ja päässyt pitkästä aikaa nollaamaan päätä oikein kunnolla. On ollut ihanaa, että on ehtinyt tehdä kaiken haluamansa ilman kiirettä ja stressiä. Kaiken huipuksi Fannykin on ollut niin mahdottoman hyvä ratsastaa, etten tiedä oikein miten päin olisin. Pari postausta sitten totesin, että ponia ei ole tarvinnut viime aikoina hehkuttaa, koska siihen ei kiima-ongelmien takia ole ollut aihetta,  mutta nyt sitä aihetta vihdoin löytyy -ja paljon, joten koittakaa kestää! Luvassa on paljon asiaa ja pitkästä aikaa myös vähän tarkempaa selitystä valmennuksesta, joten postaus saattaa hieman venyä, mutta toivottavasti jaksatte lukea! :)


Toissapäivänä meillä oli kouluvalmennus, joka meni S-U-P-E-R hyvin. Olen monesti puhunut siitä, kuinka vasen pohje on tosi vaikea saada läpi ja tätä ollaankin valmennuksissa työstetty joka kerta tosi paljon. Kovan työn jälkeen ponin saa jossain vaiheessa läpi myös vasemmalle, mutta yksin mun on vaikea saada samanlaista lopputulosta ja homma jääkin usein puolitiehen. Tällä kertaa aloitettiin samanlaisella jumpalla mitä ollaan parilla viime tunnillakin tehty eli väistätyksiä ympyrällä ja voltilla. Vasemmassa kierroksessa takapäätä väistäteltiin ulos ja oikeassa taas sisälle päin. Nämä on tuntunut aikaisemmin tosi vaikeilta, mutta valmentajan käydessä viimeksi Fannyn selässä sain aikamoisen ahaa-elämyksen, kun näin ihan konkreettisesti kuinka paljon edestä pitää oikeasti ottaa, että pohje menee läpi ja poni väistää, eikä yritä vain päästä helpointa tietä ja lusmuilla. Kas kummaa, kun pysyi ulkolapakin tällä kertaa hallussa, kun vain itse osasin pitää riittävän tuen ohjassa ja olla tarkkana ulkopohkeen kanssa. Oli kyllä niin mahti-fiilis, kun tajusi oppineensa asian, joka vielä viimeksi tuntui tuhottoman vaikealta ja tällä kertaa se sujuikin alusta asti, kuin vettä vaan. 

Väistätyksien jälkeen jatkettiin tekemällä sulkua ympyrällä ravissa, muutama askel sulkua, suoristus ja taas muutama askel sulkua jne. Hetken kuluttua tehtävää vaikeutettiin niin, että suoristuksen jälkeen nostettiin laukka, laukattiin hetki, sitten siirtyminen raviin ja siitä heti taas sulkua muutama askel ja suoristuksen jälkeen taas laukannosto, josta taas siirtyminen raviin ja sama uudestaan. Tämä oli ihan mielettömän hyvä tehtävä ja Fanny suoriutui siitä super hyvin! Siis sulut tuli oikeasti niin älyttömän  hyvin, että olin itsekin ihan ihmeissäni. 

Sulkuharjoituksen jälkeen tehtiin vähän väistöjä käynnissä keskihalkaisijalta uralle ja nekin sujuivat tosi hyvin. Muutaman väistön jälkeen kumpaankin suuntaan otettiin lopuksi vielä pysähdyksiä ravista kekihalkaisijalla alkavaa kisakautta ajatellen ja nämäkin tuli aika kivasti. Oli kyllä niin ihana ratsastaa, kun monen epätoivoisen viikon jälkeen mulla oli alla taas se taipuisa, tasainen, super-hyvin liikkuva ja 100% työnsä tekevä poni, ilman kiukuttelua ja tammailua, super Fanny <3


Eilen päätin upeasta säästä innostuneena suunnata ponin kanssa maastoon, ensimmäistä kertaa sitten joulukuisen putoamisen. Jonkunlaisen mörön kehitin selvästi itselleni maastoilusta kyseisen tapahtuman jälkeen, sillä tähän asti ajatuskin maastoon menosta on tuntunut suoraan sanottuna vähän ahdistavalta, mutta nyt en enää voinut vastustaa sulia ja aurinkoisia hiekkateitä. Ja kylläpä vaan olikin mukava lenkki! Poni oli ihan innoissaan päästessään pois maneesin seinien sisäpuolelta, mutta maastoilutauosta huolimatta se ei silti kyttäillyt turhia, vaan hölkötteli iloisesti eteenpäin. Pientä epävarmuuta oli huomattavissa omalta osaltani ja esimerkiksi laukkapätkät olivat aikaisempiin nähden lyhyitä ja vain kotoa poispäin, mutta uskalsinpa kuitenkin laukata. Hassulta tuntuu jännittää ihan niinkin pientä asiaa, kun laukkaaminen maastossa, mutta ehkä tuollainen putoaminen jättää aina jälkensä. Kai se varmuus ja luotto poniin sieltä tulee takaisin ajan kanssa, mutta nyt on ainakin ensimmäisestä maastoilusta selvitty ja vieläpä ihan hengissä. ;)


Lenkin jälkeen heitin Fannyn kamat talliin ja lähdettiin tallikaverin ja hänen hevosensa kanssa vielä kentälle harrastamaan vähän banketti-jumppaa maasta käsin. Hepat lievästi sanottuna vähän innostuivat hyppelystä ja Fannykin ottikin kerran kunnon lähdöt hypättyään banketilta alas ja hyvä etten itse jäänyt maalilinjalle, kun poni aloitti pomppimisen ja pukittelun. :D Hauskaa oli sekä hevosilla, että ihmisillä, toivottavasti saatte kuvien kautta kiinni edes vähän siitä fiiliksestä mistä me täällä saatiin nauttia.

 Fannyn bf Pagoda <3


 Ja sit lähti :D




Ihanaa alkavaa viikonloppua, toivotaan, että se huomiseksi luvattu takatalvi pysyisi poissa! :)

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Esteitä ilman satulaa ja kraniohoito

Moni on varmaankin nähnyt facebookissa hevosihmisten parissa kiertävän haasteen, enkä minäkään säästynyt tältä haasteelta, vaikka salaa jo niin ehdin luullakin. ;) Haasteen otin vastaan totta kai ja se muuttikin vähän sitten eilisen liikutussuunnitelmaa. Koska en äkkiseltään keksinyt mitään maata mullistavan hyvää ideaa päätin vain kokeilla hypätä Fannylla enimmäistä kertaa ilman satulaa. Tätä huvia ei ole tullut harrastettua varmaan kymmeneen vuoteen toissa talven yhtä hyppykertaa Lotilla lukuunottamatta, joten vähän hirvitti mitä koko touhusta tulee.

Lisäjännitystä toi myös se, etten ole ratsastanut Fannylla ilman satulaa kuukausiin. Aluksi tuli jonkun verran mentyä ilman satulaa, mutta ponin alkaessa saamaan kuntoa katsoin paremmaksi pitää takapuoleni turvallisesti satulassa. Tähän päätökseen päädyin erään kirpeän pakkas-aamun jälkeen, kun poni heitti minut viltteineen päivineen maistelemaan maneesin hiekkoja muutaman pompun saattelemana. :D

Koska tarkoituksena oli tosiaan toteuttaa tämä haaste eilisen ratsastuksen aikana ajattelin, etten jaksa laittaa satulaa muunkaan ratsastuksen ajaksi, joten maneesiin suunnattiin pelkillä suitsilla varustautuneena. Olin jo ehtinyt unohtaa kuinka hyvin Fanny toimii ilman satulaa ja olikin oikein mukava ratsastaa, kun poni lähti heti alusta asti niin kivasti liikkeelle. Laukka tuntui aluksi vähän vaikealta, kun en saanut heti sitä pyörimään kunnolla ilman satulan tukea, mutta hetken totuttelun jälkeen sekin sujui jo oikein mainiosti. Alkuverkkailun jälkeen aloitin hyppäämisen pienellä ristikolla ja meinasin pudota heti kättelyssä ensimmäisellä hypyllä. :D Hyppypaikasta oli vähän epäselvyyksiä ja lopulta tultiin niin pohjaan, että ponin ottaessa ihme koikkaloikan suunnilleen suoraan ylöspäin oma tasapaino meinasi pettää pahemman kerran. Sain kuin saikin itseni kuitenkin pysymään menossa mukana ja tästä eteenpäin kaikki hypyt onnistuivatkin sitten super-hyvin! Kaikki paikat osuivat kohdalleen ja hypyissä oli tosi helppo pysyä. Fanny oli touhusta kertakaikkisen innoissaan, eikä meinannut edes siirtyä käyntiin päästyään hyppäämisen makuun. Oli kyllä niin ihana nähdä se noin fiiliksissä! Hassu poni<3

Esteet olivat ihan pieniä, kuten videoltakin näkyy, mutta oli kyllä tosi kivaa vaihtelua normaaliin hyppäämiseen tämä ja tuli itsellekin ihan kunnon ponityttö-olo. Tätä me kyllä harrastetaan jatkossakin! :D


Ratsastuksen jälkeen Fannylla oli toista kertaa kraniohoito. Poni todella nautti käsittelystä ja oli puolinukuksissa koko hoidon ajan. Mitään moitittavaa muutamaa ihan pientä jumia lukuunottamatta ei löytynyt, joten seuraava kerta on vasta parin kuukauden kuluttua, jos ei mitään yllättävää ilmene ennen sitä.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Ihana keväinen viikonloppu!

Ihana ihana aurinko, kyllä nyt on ollut ilmat kohdillaan viimeiset pari päivää! Fannyn kanssa nautittiin kauniista säästä eilen maastokävelyn merkeissä, mutta sitä ennen poni pääsi vähän urheilemaan liinan päässä. Virtaa riitti taas ja Fanny esittelikin tuttuun tapaansa toinen toistaan vauhdikkaampia loikkia. Muutaman kerran se rupesi jopa niin villiksi, että häipyi kokonaan ympyrältä ja kiskaisi mut vielä mukanaan. Tuhmis-poni, vähän joutui komentamaan, ettei meno lähde ihan hulvattomaksi.

Kun Fanny oli saanut energiansa purettua lähdettiin maastoon kävelemään. Vitsit kuinka ihanaa oli, kun aurinko ensimmäistä kertaa lämmitti reisiä siinä kävellessä, kyllä se kesä sieltä tulee kovaa vauhtia! <3

Kivaa alkavaa viikkoa!


torstai 6. maaliskuuta 2014

Hyvä treeni parempi mieli

Kyllä kannatti valittaa viime postauksessa tamman omistajan "ihanuutta", sen jälkeen sain nimittäin heti seuraavana päivänä nauttia pitkästä aikaa yhteistyökykyisemmästä ja tasaisemmasta ponista. Viime viikkojen ratsastusongelmiin kyllästyneenä lähdin ratsastamaan maanantaina sillä asenteella, että ratsastan juuri niin kauan, että saan Fannyn toimimaan kunnolla, vaatiipa se sitten vaikka kolme tuntia töitä.

Tein heti alusta asti kaiken vielä normaaliakin enemmän ajatuksella, enkä antanut itseni löysäillä ollenkaan, puhumattakaan ponista. Siirtymisiä siirtymisten perään, pysähdyksiä ja taivuttelua taivuttelun perään, Fannyn piti vastata apuihin viipymättä enkä antanut sen jäädä uneksimaan hetkeksikään. Aluksi tuntui taas vähän vaikealta, mutta pistin merkille, että vähän parempi suunta tuntui kuitenkin jo olevan ja kymmenien laukka-ravisiirtymisten jälkeen poni yhtäkkiä alkoikin parantua huomattavasti ja sen jälkeen sainkin nauttia sellaisesta ravista, jota Fanny on tarjoillut viimeksi viikkoja sitten. Thank god, vihdoinkin valoa tunnelin päässä! Poni vastasi pyyntöihini just eikä melkein ja poissa oli vastaantaistelu ja kiukuttelu. Ei se ihan niin hyvä ollut kuin mitä ennen kiimaa, mutta _huomattavasti_ parempi jo kuin mitä viime aikoina.

Tehtiin lopuksi vielä paljon hommia ravissa ja otettiin pitkästä aikaa vähän avojakin, vasemmalle sujui tosi hyvin, mutta oikealle oli aluksi aika hankalaa. Muutaman toiston jälkeen alkoi kuitenkin sujua sekin ja sen jälkeen annoinkin ponin venyttää kunnolla eteen alas ja hölköteltiin pitkät loppuravit. Kylläpä oli hyvä fiilis ratsastuksen jälkeen, pääsin kuin pääsinkin tavoitteeseeni ratsastaa poni hyväksi ja toimivaksi ja aikaakin kului vain vajaa puolitoista tuntia. Kiima taitaa nyt pikkuhiljaa alkaa helpottaa, mutta luulen, että suurin syy ponin hyvään ratsastettavuuteen oli valmentajan käynti selässä viime viikolla. Fanny joutui silloin ihan tosissaan töihin ja ehkä viisas poni päätti sen jälkeen olla omalle kuskilleen kiltimpi, että pystyisi välttämään jatkossa tuollaisen ihan oikean työnteon... ;)

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Ruunaa käsketään, orilta pyydetään, mutta tammalle lähetetään hakemus kolmena kappaleena kirjallisena

Mikäs se parempaa, kuin aikainen kevät; aurinkoiset päivät, kohinalla sulava lumi, lintujen laulu ja juoksulenkit sulalla asfaltilla. Pimeä tulee iltaisin myöhemmin ja energiaa tuntuu riittävän, kaikki on yksinkertaisesti paljon paremmin, kuin talvella!

...tai no, ainakin melkein kaikki. Tänä vuonna outoakin oudommin käyttäytynyt talvi on meidän tallilla sekoittanut yhden jos toisenkin tamman hormoonitoiminnan (ja pään!), eikä Fannykaan ole säästynyt moiselta. Viikkoihin ei ole tarvinnut kirjoitella hehkutuspostauksia siitä, kuinka hyvin poni on kulkenut, koska no, se on kulkenut kaikkea muuta, kuin hyvin. Fannylla on ollut jo useamman viikon järkyttävä kiima, joka meinaa välillä saada kuskin hermoromahduksen partaalle. Poissa on se vielä ehkä reilu kuukausi sitten tasaisesti, kiltisti ja kuuliaisesti toimiva poni, johon olin jo ehtinyt tottua. Tällä hetkellä pöllövirtaa löytyy liikutuksesta huolimatta, taipuminen on vaikeaa ja kaikkea vähänkin "vaikeampaa" pyydettäessa poni kiukuttelee ja kyseenalaistaa. Myös jalalle Fanny on kuuro, joten ilman kannuksia ratsastamista ei voi tällä hetkellä ajatellakaan, jos ei halua ponin nukahtavan pystyyn. Kaikin puolin ollut siis todella nautinnollista tämä tamman omistaminen viime viikkoina, taistelua taistelun perään, joten kylläpä saa aloitella levollisella mielellä kohta puoliin kisakautta... :D

Toisaalta en voi syyttää kuin itseäni, koska olin ihan totaalisesti unohtanut ostaa ponille uuden purkin kiimayrttiä, jota se söi viime vuonnakin juuri vaikeiden kiimojen takia. Fanny söi kyseistä tavaraa jo edellisellä omistajallaan, joten en edes tiennyt miten se käyttäytyy ilman sitä, mutta selvästi erittäin ei toivotusti. Nyt vaan kipin kapin yrttiä tilaamaan, jos sitten saataisiin rauha taas tännekin päin ja sopuisa yhteiselo pääsisi jatkumaan. Siihen asti ei kai auta, kuin kärsiä. Näin kevään tullen sitä kummasti muistaa miksi ruunan omistaminen oli niin kovin paljon helpompaa... ;)


Löytyykö vertaistukea vai olenko yksin ongelmani kanssa? Nyt tarvittaisiin todella lohdutusta... :D