Se kuumuu sittenkin! (Kouluvalmennus)

Meillä oli Fannyn kanssa tänään aamusta kouluvalmennus ja poni lähti heti alusta asti tosi reippaasti liikkeelle. Ihmettelin jopa vähän, että mistäs nyt tuulee, kun se oli niin innoissaan menossa. Tullessaanhan Fanny oli aika laiskahko ratsastaa, viime aikoina se on kuitenkin jo reipastunut tosi kivasti, mutta mennyt kuitenkin tasaista tahtia tehtävästä ja askellajista riippumatta, eikä kuumumisesta ole ollut tietoakaan.  Hypätessä se kuumui jonkun verran parilla ekalla kerralla, kun ei ollut vanhalla omistajallaan hypännyt aikoihin, mutta normaalityöskentelyssä sileällä se ei ole kuumunut missään tilanteessa. Olen vähän kaivannut siihen sellaista pientä säpäkkyyttä ja kipinää, mutta mitään siihen suuntaan viittaavaakaan ei ole ollut havaittavissa. Asiaan tuli kuitenkin tänään muutos, koska se todella kuumui, isolla koolla.

Fanny siis lähti heti tosi reippaana ja innokkaana liikkeelle ja sillä oli ihan mieletön into tehdä hommia. Kunto on nyt ilmeisesti kohonnut siihen pisteeseen, että se alkaa vihdoin liikkua ihan omatoimisesti aktiivisena eteen. Alkuun tehtiin ihan perustaivuttelua ympyrällä kaikissa askellajeissa, Fanny tuntui tosi hyvältä ja taipui hyvin.

Alkuverkan jälkeen palattiin väistöihin, joita tehtiin myös viime tunnilla. Tällä kertaa ei väistätettykään etuosaa, mitä ollaan aikaisemmin tehty, vaan vuorossa oli takaosan väistätys. Ponilla oli alkuun vähän vaikeuksia ymmärtää mitä sen piti tehdä, mutta vähitellen se alkoi ymmärtää mitä haettiin, kun aina yhdestäkin askeleesta se sai heti kehuja ja palkkioksi pienen myötäyksen. Vaatimustasoa nostettiin koko ajan ja yhden askeleen sijasta aloinkin vaatimaan kahta askelta, sitten kolmea ja lopulta sen piti väistää koko ajan voltilla takapäätä ulos etuosan pysyessä kuitenkin voltilla. Tosi hyvää jumppaa, mutta myös ihan älyttömän vaikeaa! Itselleni on aina ollut väistöt tosi vaikeita ja aikaisemmin välttelinkin niitä parhaani mukaan, viimeisen parin vuoden aikana ahkerasti koulua tuupanneena olen joutunut niitä kuitenkin harjoittelemaan jonkun verran, mutta en voi vieläkään sanoa, että ne kovin kummoisesti sujuisivat. Kun tähän omaan väistö-ongelmaani vielä lisätään poni, joka ei sekään osaa väistöjä kovin hyvin, niin voitte uskoa, että vähän vaikeaa oli. Hyvin kuitenkin sujui lopulta, kun ratsastaja sai kaikki ponin osat hallintaan ilman, että se valui joka suuntaan.

Laukannostoissa haettiin taas tasaisuuden säilymistä edestä ja kunnon työntöä takaosasta. Fannylla on tapana nostaa nenä aina ylös nostossa ja siitä ollaan pyritty nyt pääsemään eroon. Tällä kertaa väistätettiin ennen nostoa ensin takaosaa vähän sisälle, sitten suoristus, taivutus sisäpohkeen ympärille ja nosto, hetki laukkaa ja takaisin raviin ja sama juttu uudestaan. Tänään Fanny joutui jo ihan tosissaan taipumaan koko kropastaan paljon enemmän, kuin aikasemmin, eikä enää riittänytkään se taivutus mitä tähän asti. Se joutui pois mukavuusalueeltaan ja mikä olikaan ponin mielipide tähän? Se ei olisi millään halunnut väistää takapäätä sisälle ennen nostoa ja alkoi kuumua ihan TÖRKEÄN paljon. Se olisi vaan halunnut päästä laukkaamaan ilman mitään tyhmiä väistöjä ja osoitti mieltään, kun en antanut sille periksi, vaan vaadin väistön ennen nostoa.

Ihanaa, että siitä sai vihdoin kaivettua esiin sitä säpäkkyyttä, mitä olin kaivannutkin! Kyllä siitä näköjään luonnetta löytyy, kun tehtävät vaikeutuvat ja se joutuu tekemään tosissaan töitä. Ties kuinka säpäkkä peli sieltä vielä kuoriutuukaan! Kuumumisestaan huolimatta se kuitenkin hetken kiukuttelun jälkeen teki tehtävät kunnolla ja lopuksi saatiin yksi tosi hyvä nosto, jossa se pysyi täysin tasaisena edestä ja siihen olikin hyvä lopettaa, hetki vielä kevyttä ravia kumpaankin suuntaan, pitkät loppukäynnit ja oltiin valmiita. Valmennus venähti lähemmäs kahta tuntia, mutta Fanny ei tuntunut silti ollenkaan väsyneeltä. Hieno, hieno poni!