Syksy on tietyllä tavalla aina vähän sellaista luopumisen aikaa, ihanalle lämpimälle kesälle pitää sanoa heipat ja hyväksyä se tosiasia, että seuraavaa kesää joutuu odottelemaan vielä hyvän aikaa. Omalla kohdallani tänä syksynä pitää luopua paljon muustakin kuin vain kesästä, omasta sydämestä pitää antaa pois iso palanen. Aluksi tulee olemaan varmasti vaikeaa, mutta luotan siihen, että suru vielä väistyy ja jäljelle jäävät kauniit muistot. Onneksi vielä on kuitenkin vähän aikaa jäljellä.
Muutto -ja remppahommien lomassa juoksin myös pitkin Etelä-Suomea hevosten kokeilureissuilla ja ponien muuton jälkeen Onni saapuikin uuteen kotiinsa. Yhteiseloa on nyt opeteltu vajaa pari kuukautta ja päivääkään en vaihtaisi pois.
Kaiken kaikkiaan siis ihan mahtava kesä, josta jäi mieleen monia ikimuistoisia asioita ja hetkiä.
Syyskuukaan ei alkanut yhtään sen hullummin, kun sateisten viikkojen jälkeen päästiin aloittamaan Onnin kanssa eilinen aamu reippaalla maastolenkillä. Mukavan lenkin kruunasi päivällä ajokorttiin hommattu uusi kirjain, joka helpottaa elämää huomattavasti. Kuusi vuotta siihen meni, että sain aikaiseksi ajaa pikku e:n, mutta eikö se niin ole, että parempi myöhään kuin ei silloinkaan? ;)
Miten teidän muiden kesä sujui? Mikä oli parasta? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti