Ratsastelin vapaapäivän jäljiltä vaan suht kevyesti heppasen läpi. Yksi huilipäivä oli selvästi tehnyt hyvää, sillä Onni tuntui taas jo paremmalta, kuin mitä se viime viikolla muina päivinä oli. Pientä vaikeutta oli vielä havaittavissa oikeaan kierrokseen, mutta ihan eri meninki jo kuitenkin kuin alkuviikosta.
Alkuverkkailun jälkeen aloitettiin tulemalla pari väistöä käynnissä keskihalkaisijalta uralle kumpaankin suuntaan ja nämä tulivat ihan ok. Seuraavaksi tehtiin muutama raviväistö ja myös nämä tulivat parin toiston jälkeen ihan kohtalaisesti. Väistöjen jälkeen tultiin kolmikaarista kiemurauraa, jonka avulla haettiin sitä kaivattua joustoa askeleeseen ja parempaa taipumista. Hetken työstämisen jälkeen tavoite saavutettiinkin ja Onnin ratsastettavuus muuttui ihan toisenlaiseksi. Tästä jatkettiin temponlisäysten pariin, joiden treenaamista aloiteltiinkin jo viime valmennuksessa. Alusta asti sujui jo paremmin kuin viimeksi, joten muutamien toistojen jälkeen jätettiin lisäykset hetkeksi hautumaan.
Laukassa tehtiin harjoitusta, jossa pitkän sivun alkuun tehtiin voltti, jossa koottiin hieman, voltin jälkeen suoristettiin, suoristuksen jälkeen n.6-7 askelta keskilaukkaa, ennen kulmaa takaisin kootumpaan laukkaan ja toinen voltti vielä pitkän sivun loppuun. Tämä tehtävä sujui ihan käsittämättömän hyvin -ja vielä kumpaankin suuntaan! Laukka oli niin hyvin säädeltävissä, etten ollut uskoa sitä todeksi. Onni lähti keskilaukkaankin niin pehmeästi ja pyöreänä, että se oli kuin suoraan jostain oppikirjoista. Vautsi!
Hetken huilitauon jälkeen jatkettiin töitä vielä harjoitusravissa ja tarkoituksena oli tehdä vielä vähän lisäyksiä. Ne lisäykset jäivätkin sitten kuitenkin vain yhteen kertaan, sillä Onni yllätti tekemällä sellaisen lisäyksen, että se sai sekä kuskin, että valmentajan hetkeksi täysin sanattomiksi. En ole ikinä aiemmin istunut sellaisessa lisäyksessä ja se tuli kyllä täysin puun takaa. Hyvä etten keikahtanut järkytyksestä alas selästä. :D Kuskin ja valmentajan saadessa puhekykynsä takaisin oltiin yhtä mieltä siitä, että tunti loppui juurikin siihen paikkaan, sillä hevonen teki niin loistavan suorituksen, että paras kiitos oli siirtää käyntiin, antaa pitkä ohja ja kävellä loppukäynnit.
Huhhuh mikä valmennus! Sain tänään niin mahtavia fiiliksiä, että sitä ei edes pysty pukemaan sanoiksi. Lopputunnista mielessä päällimäisenä oli yksi sana -WOW, isolla W:llä. Uskomaton hevonen<3
Upeaa että olet löytänyt itsellesi näin sopivan hevosen! Teidän juttuja on ilo lukea :)
VastaaPoistaSanopa muuta, en aina oikein itsekään meinaa käsittää kuinka hyvä säkä mulla kävikään, että Onni osui juuri minun kohdalleni. :) Voi kuinka kiva kuulla! :)
PoistaSamaa mieltä. Teidän kehittymistä ratsukkona on kiva seurata, niin niitä epäonnistumisia kuin onnistumisiakin, toivottavasti jälkimmäisiä enemmän! =)
VastaaPoistat.Suvi
Voi kuinka ihana kuulla! Juu, toivotaan että jäkimmäistä enemmän. ;)
PoistaOlette aivan mahtava pari! Teidän yhteistä tietäen on mahtava seurata! :)
VastaaPoistaVoi että, kiitos ihan mielettömän ihanasta kommentista! Kiva kuulla! :)
Poista