Alkuviikon kuulumiset

Kylläpä on viikko hurahtanut nopeasti, huomenna olisikin taas  perjantai. Nyt kun pimeä tulee jo niin aikaisin päivätkin tuntuvat olevan lyhyempiä, eikä mitään ehdi tehdä. Juuri äskenhän oli vasta syyskuu ja nyt ollaankin yhtäkkiä jo marraskuussa, hui.

Nyt kuitenkin alkuviikon kuulumisiin. Maanantaina Fanny sai hemmottelua hieronnan muodossa. Ei se ole mitenkään jumiselta tuntunut, mutta nyt, kun vaatimustasoa on vähän taas nostettu halusin, että poni katsotaan läpi. Heti alkuun laitoin merkille, että Fanny reagoi hierontaan paljon selvemmin, kuin viime kerralla. Kysyinkin hierojalta lopuksi oliko poni jotenkin paljon enemmän jumissa tällä kertaa, kun reagoi niin paljon selkeämmin. Jumeja oli kuulemma vähän enemmän, kuin viimeksi, mutta ei tälläkään kertaa mitään isompaa, huomasi kuitenkin, että Fanny on nyt tehnyt enemmän töitä. Enemmän kireyksiä oli taas oikealla puolella, joka selittää sen, että vasen on vaikeampi kierros. Hierontaan selkeämmin reagoimiseen hieroja veikkasi olevan syynä sen, että ensimmäisellä kerralla poni on kuitenkin vähän todennäköisesti jännittänyt uutta ihmistä ja tilannetta ja nyt se uskalsi rentoutua paremmin ja näyttää miltä mistäkin kohtaa hierottaessa tuntui.

Tiistaina Fannylla oli vapaapäivä, joten taluttelin vaan maneesissa. Suunnitelmissa oli mennä maastoon käppäilemään, mutta kaatosateessa maneesi tuntui kuitenkin houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Eilen poni juoksi liinan päässä ja kyllä huomasi, että edellisenä päivänä oli ollut vapaapäivä. Tuli taas sellaisia pukkisarjoja ja loikkia, ettei voinut kuin nauraa. Fannylla oli selvästi tosi kivaa ja juoksutuksen jälkeen se vaikuttikin hyvin tyytyväiseltä, kun oli päässyt riekkumaan kunnolla.

Tänään ratsastin ensimmäistä kertaa hieronnan jälkeen ja kyllä huomasi, että ratsastettavuus oli parempi. Poni liikkui alusta asti tosi letkeästi ja reippaasti eikä tarvinnut kuin hetki jumppailla, että sain ponin ratsastettua jo aika kivaksi. Alkuverkaksi askellajit läpi ja sen lisäksi paljon pohkeenväistöjä käynnissä ja käynti-ravi-sirtymisiä. Näiden jälkeen siirryttiinkin päivän varsinaiseen tehtävään eli ravipuomeihin ja pieneen ristikko-pysty sarjaan. Heh, näköjään on tullut pakkomielle näiden sarjojen treenaamisesta, kun raviskan kisoissa se oli juuri sarja, joka osoittautui ylivoimaisen vaikeaksi. Jos me ei ens kaudella muuta osata, niin ainakin sarjat sujuu silloin, kuin vettä vaan. :D

Ravipuomeille olin tarkoituksella laittanut aika pitkät välit, että poni joutui venyttämään askeltaan ja se sujuikin oikein kivasti. Kun oltiin tultu jokunen kerta puomeja kummastakin suunnasta alettiin ottaa hyppyjä sarjalle. Vasemmasta kierroksesta tultaessa oli ensin normaali ristikko ja sen perään pieni pysty, jonka alla oli pinkit portit. Ensimmäisellä yrityksellä tultiin ristikolle tosi pohjaan ja väli oli kaikkea muuta, kuin sujuva, mutta poni ei yrittänytkään kieltää tai mennä ohi pystystä porteista huolimatta, vaikka toki se kyllä vähän kyttäsi niitä. Seuraavilla hypyillä se ei enää edes katsonut koko estettä. Toisesta suunnasta hypätessäkään portti-pysty ei aiheuttanut minkäänlaista epäröintiä, mikä oli positiivinen yllätys viime hyppykerran jälkeen, jolloin porttieste toisesta suunnasta oli Fannyn mielestä ihan hirvittävä. Hypyt sujuivat muuten hyvin, mutta oikeassa kierroksessa en millään saanut Fannya laskeutumaan esteeltä myötälaukassa. Ei auttanut johtaminen oikealle esteen päällä, eikä liioiteltu painon siirto oikealle jalalle. Yritettiin vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei se myötälaukka vaan tullut sieltä. Ensi viikolla on kyllä pakko päästä estevalmennukseen, nyt on jäänyt jo kaksi viikkoa välistä.

Huomenna meillä on taas heti aamusta kouluvalmennus ja vähän viimeistelytreeniä sunnuntaita varten. Kyytiasiat saatiin siis järjestymään ja silloin suunnataan ensimmäisiin ulkopuolisiin koulukisoihin Jokelaan, luokkana sama C:1, joka mentiin kotonakin. Vaikka kotikisat menivätkin hyvin, niin vieraassa paikassa ei todennäköisesti olekaan yhtään niin helppoa. Fanny on luonteeltaan kuitenkin vähän sellainen kyttääjä, niin mitä tahansa saattaa olla odotettavissa. Hyviä kokemuksia mennään kuitenkin vaan hakemaan ponille ja tutustuttamaan se kuviokelluntaan muuallakin, kuin kotimaneesissa.

Huh, kylläpä tuli taas pitkä sepustus, toivottavasti jaksoitte lukea! :) Lopuksi vielä muutama kuva viime sunnuntain tuuppailuista.

 Päätön ratsastaja