Joko uskaltaa huokaista helpotuksesta? S-U-P-E-R poni!

Niin se vaan meni tämäkin viikko taas yhtä nopeasti kuin aikaisemmatkin ja jälleen ollaan perjantaissa. Fannyn kanssa on palailtu tällä viikolla työnteon pariin ja kolmen ratsastuskerran jälkeen ponin liikkeessä ei vieläkään ole epäpuhtautta tai mitään muutakaan normaalista poikkeavaa. Tiistaina ja keskiviikkona ratsastaessa Fanny oli vielä aika vino ja jäykähkö ja jonkin verran sai tehdä töitä, että sen sai hyväksi, mutta lopuksi poni toimi kumpanakin päivänä jo aika kivasti.

Sitten päästäänkin tähän päivään ja olen niin huikean hyvällä fiiliksellä aamun ratsastuksesta, etten oikein tiedä miten päin olisin! Ulkona paukkuvasta reilu parinkymmenen asteen pakkasesta huolimatta suunnattiin maneesiin tekemään normaali treeni. Itse olin kuin Michelin ukko kaikkien vaatekerrastojeni kanssa ja poni oli vuorattu kahden fleeceloimen alle, joten varustautuminen kylmää vastaan oli ainakin kohdallaan.

Päivän teemana oli pysähdykset ja siirtymiset, joiden avulla halusin saada Fannyn hyvin kuulolle ja reagoimaan apuihin viipymättä. Aloitettiin tekemällä paljon pysähdyksiä käynnissä kumpaankin suuntaan ja pysähdyksen jälkeen ponin piti lähteä heti pohkeesta aktiiviseen käyntiin. Pysähdysten sujuessa jatkettiin nopeilla ravi-käynti-siirtymisillä, otin käyntiä aina vain muutaman askeleen ja tässäkin olin tarkkana siitä, että poni oli aktiivinen läpi siirtymisen ja lähti heti jalasta takaisin raviin. Fanny oli yllätyksekseni alusta asti tosi hyvän tuntuinen, eikä yhtään sellainen venkula, kuin alkuviikosta. Se keskittyi koko ajan 100% siihen mitä tehtiin ja oli mielettömän herkkä.

Ravi-käynti-siirtymisten jälkeen jatkettiin ravi-laukka-siirtymisiin ja siitäkös Fanny tykkäsi! Se oli ihan totaalisen innoissaan, mutta keskittyi siitä huolimatta koko ajan täydellisesti ja teki mielettömän hyviä nostoja. Mitä pidemmälle ratsastus eteni sitä paremmaksi poni muuttui ja mä en voinut kuin hymyillä selässä, kun kaikki tuntui olevan niin kivaa ja helppoa. Alla oli pehmeä, taipuisa ja jokaiseen apuun salamana vastaava poni, voiko sitä enää enempää toivoa?

Nyt taidan viimein uskaltaa huokaista helpotuksesta ja todeta, että Fanny näyttää olevan täysin kunnossa ja toipunut toissa viikkoisesta könkkäämisestään. Ilmeisesti jalassa oli kuin olikin vaan joku pieni nyrjähdys tai muu vastaava ja hyvä niin, nyt päästään jatkamaan treenejä hyvillä mielin.

Oikein ihanaa ja rentouttavaa alkavaa viikonloppua! :)