sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Ei taas mee niin kuin elokuvissa, ontuva poni

Perjantaista piti tulla hyvä päivä, tiedossa oli vapaapäivä ja kaikkea mukavaa ohjelmaa: luvassa oli taas osteopaatin käsittely ja olin vihdoin saanut järjestettyä aikaa ajella Ypäjälle vaihdattamaan Fannyn koulusatulaan leveämmän kaaren edellisen käydessä ahtaaksi. Ypäjän reissun jälkeen olisi illalla kouluvalmennus ja olin hyvällä mielellä siitä, että vihdoin päästäisiin taas viikottaisen valmentautumisen makuun. Sunnuntaina oli tulossa vielä satulantoppaaja, joten vihdoin näytti olevan kaikki edellytykset kasassa siihen, että saataisiin hommat toimimaan entistä paremmin.

No, ei se nyt sitten ihan niin loppupeleissä mennyt. Päivällä kaikki näytti vielä hyvältä, osteopaatilta tuli positiivista palautetta, lantio oli pysynyt suorassa eikä ollut palannut virheasentoon ja muutenkin kuulemma näytti paremmalta, kuin viikko sitten. Tällä kertaa avattiin pari isoa lukkoa lanneselästä ja niskasta ja muualta joitain pienempiä. Olo käsittelyn jälkeen oli viime kertaistakin parempi, tuntui kuin olisin suoristunut vielä entisestään ja joka paikka tuntui olevan "auki". Seuraava kerta sovittiin vasta kahden kuukauden päähän. Odotin innolla hevosen selkään pääsyä, että näkisin olisiko istunnassa taas nähtävillä muutosta.

Ypäjän reissukin oli oikein mukava, kaarenvaihdon aikana kävin vähän shoppailemassa Ratsuriihessä ja reilu tunnin matkat suuntaansa kuluivat oikein leppoisasti autossa popitellessa. Sen jälkeen kävin kotona tekemässä ruuan, söin ja suuntasin tallille. Kuntoonlaiton jälkeen lähdin maneesiin ja alkuverkkasin normaalisti; käyntiä, kevyttä ravia ja sitten laukkaa, poni tuntui ihan ok:lta, vähän oli taas kiinni vasemmassa ohjassa, mutta ei mitään sen suurempaa.


Hetken laukkailun jälkeen siirsin raviin ja huomasin heti, että nyt ei ole kaikki kunnossa, Fanny liikkui epäpuhtaasti. Hyppäsin alas selästä ja ihmettelin mistä ihmeestä yhtäkkinen ontuminen johtui. Ensimmäisenä tuli mieleen satula, vaikka se tallissa katsoessa näytti nyt sopivan levyiseltä, painoiko se kuitenkin jostain? Valmentaja tuli tässä vaiheessa myös paikalle ja ihmeteltiin sitten kummatkin ponin könkkäämistä. Ihan ensiksi otin satulan pois ja juoksin Fannyn kanssa valmentajan katsoessa liikettä, ei vaikutusta, ontuminen jatkui, joten ei siis ollut satulasta johtuvaa. Kiskoin suojat jaloista ja tutkittiin Fanny korvista kavioihin löytämättä mistään turvotusta tai lämpöä. Eipä siinä sitten muu auttanut, kuin taluttaa ponia hetki ja viedä takaisin karsinaan. Kylmäsin vielä kaikki jalat ja tunnustelin huolellisesti läpi löytämättä vieläkään mitään normaalista poikkeavaa. Päässä risteili taas miljoonia ajatuksia, kun yritin miettiä syitä ontumiselle. Maneesissa oli ruuhkaa verkatessani ja jouduin tekemään pari kertaa laukasta vähän äkkinäisemmän pysähdyksen, joten oliko jalka nyrjähtänyt tai venähtänyt siinä jotenkin? Vai liittyikö ontuminen edellisen päivän hyppäämiseen, kun viime hyppykerrasta oli ehtinyt kulua jo yli kuukausi? Miksi se alkoi vasta kesken ratsastuksen? Taas oli paljon kysymyksiä, mutta ei vastauksia, huoh.

Eilen vuohisessa oli turvotusta, joten siitä löytyi sitten ilmeisesti kohta, josta kipu on peräisin. Nestettä ei ollut paljon, mutta koska Fannylla on normaalisti niin kuivat jalat sen huomasi silti helposti. Tänään tilanne ei ollut juuri muttunut. Fanny on ollut viikonlopun liikuttamatta ja katson vielä pari päivää mihin suuntaan jalan tilanne menee vai meneekö mihinkään. Jos muutosta ei tapahdu parempaa suuntaan täytyy varata aika klinikalle. En ala edes arvailemaan mikä jalassa on vikana, perus-pessimistinä mielessä pyörii tietysti kaikki vakavimmat vaihtoehdot, kuten jännevamma ym, mutta yritän siirtää nämä ajatukset taka-alalle. Silti harmittaa kyllä ihan toden teolla, miksi juuri kun kaikki sujuu tulee tällaista? Fanny oli niiiin hyvä torstain hypärillä ja sitten sieltä pilvilinnoista tultiinkin jo ryminällä alas seuraavana päivänä... Miksi nämä otukset eivät vaan yksinkertaisesti voi pysyä kunnossa? No, minkäs teet, nyt ei auta, kuin seurailla tilannetta.

Mukavaa alkavaa viikkoa joka tapauksessa, toivottavasti teillä oli vähän parempi viikonloppu kuin meillä! :)

8 kommenttia:

  1. Tsemppiä, toivottavasti on jotain ohimenevää!

    VastaaPoista
  2. Joskus ne haavat ovat ihan mitättömän pieniä, mistä esim impparit saa alkunsa. Toivottavasti löytyy turvottelulle/ontumiselle syy vaikka juurikin tuollaisesta pikkuhaavasta eikä mistään vakavammasta.

    VastaaPoista
  3. Voi itku.... Pidän täällä sormet ja varpaat pystyssä, että ei ole mitään vakavampaa !! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta... Kiitos, sitä toivotaan täälläkin. :)

      Poista
  4. Ihan tosi mukavanoloinen blogi! :)

    VastaaPoista