Olen parin viime päivän aikana ottanut asiakseni tehdä jonkinnäköistä järkevää suunnitelmaa siitä, mihin kisoihin mennään tässä vielä syksyn aikana. Tämän kuun osalta suunnitelma alkaa olla aika selkeä. Paljon on vielä kisoja tulossa lähialueilla ja joka viikonloppu on jotain tarjolla, jopa pientä valinnanvaikeutta oli välillä kisoja miettiessä.
Sunnuntaina meillä on Aulangolla Fannyn kanssa seuraestekisat. Luokkina 70cm ja 80cm. Mietin pitkään hypätäänkö myös tuo 80cm, mutta päätin kerrankin olla rohkea ja ilmoittautua siihenkin. Taas yritti turvallisuuttaa rakastava kouluratsastaja nostaa päätään haluten hypätä vain tuon pienen 70cm luokan, mutta hiljensin sen päättäväisesti. Tämän ratsastajan pitäisi nyt alkaa jo taas pääsemään takaisin este-moodiin, eikä vaan aina yrittää mennä sieltä, mistä aita on matalin. Tuo korkeushan ei ole Fannylle mikään ongelma, valmennuksissakin se alkaa hyppäämään kunnolla vasta, kun esteet nousevat tuonne 80cm korkeuteen, joten se on täysin valmis tuolle tasolle.
Aulangosta seuraavana vikonloppuna ei ole kisoja, koska silloin olen menossa Hevoset Stadikalla-tapahtumaan. Sitä seuraavana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä Nurmijärvelle ensimmäisiin koulukisoihin Fannyn kanssa. Valmentajan kanssa puhutiin eilen tunnin jälkeen kisoihin lähdöstä ja hän sanoi, että hyvin voidaan mennä kokeilemaan jonnekin jo C:n ohjelma. Olin suunnitellut jo aikasemmin, että mennään Leevin kanssa tuonne Nurtsiin, niin Fannyn saa sitten sopivasti samalla kyydillä. Ohjelmana siellä olisi C:1, pitääkin muuten muistaa kokeilla ennen kisoja miten ponilta sujuu peruutus...
Tästä seuraavana viikonloppuna olisi koulukisat Aulangolla. Kisakutsu ei ole vielä ilmestynyt, mutta jos vaan sopivia luokkia löytyy, niin mennään kyllä kisailemaan kummankin ponin kanssa. Sillä varauksella tietysti, että Fanny ei ole päättänyt edellisen viikonlopun kisoissa inhota koko kouluratsastus-touhua. :D Toivotaan kuitenkin, että näin ei pääse käymään.
Nuo kolme kisareissua olisi siis tarkoitus tehdä tämän kuun aikana. Lokakuun kisoja katselen paremmin vasta joskus loppukuusta, sen verran kuitenkin tiedän, että meillä on tallilla seurakoulukisat 13.10 ja siellä starttaan kummallakin ponilla. Luokista ei vielä ole tietoa.
Aika vähän on enää tätä kautta jäljellä, mutta koska tavoitteita pitää aina olla, olen tehnyt niitä myös tälle syksylle. Nämä ovat toki vain kisoja koskevia tavoitteita, muut tavoitteet ovat sitten erikseen. Fannyn kanssa pyritään saamaan estepuolella hyviä, tasaisia ratoja. Koulukisoissa aluksi vaan tutustutaan touhuun ja yritetään saada poni vakuuttuneeksi siitä, että valkoiset aidat eivät hyökkää kimppuun. Kokemuksista pyritään saamaan mieluisia ponille. Sama juttu toki myös estekisoissa, kivaa on aina oltava ja ponilla pitää olla kisojen jälkeenkin hyvä mieli.
Leevin kanssa tavoitteena olisi saada rentoutta poniin siellä radalla ja mieluiten isolla R:llä. Tässä on nyt kuitenkin jokunen kisa jo käyty, niin ponikin voisi pikku hiljaa jo vähentää jännittämistä. Prosentit saisivat mielellään ennen vuoden vaihdetta olla siellä 60 paremmalla puolella ja ilman ponin jännittämistä ne olisi helppo sinne myös saada. Tehtäväthän se tuolla tasolla osaa vaikka unissaan, mutta ongelmana on se rentouden puuttuminen.
Entäpä sitten ne ratsastajan tavoitteet? Joka kisassa ja joka rata pitää RATSASTAA, RATSASTAA ja RATSASTAA. Ei vaan päämäärätöntä matkustamista selässä, vaan kaikki pitää tehdä ajatuksen kanssa. Jokainen asia pitää tehdä 100 prosenttisesti, eikä vain sinne päin. Kisojen jälkeen pitää tuntua siltä, että on tehnyt parhaansa.
Näillä mietteillä kohti tulevia kisoja. :)
keskiviikko 4. syyskuuta 2013
tiistai 3. syyskuuta 2013
Se kuumuu sittenkin! (Kouluvalmennus)
Meillä oli Fannyn kanssa tänään aamusta kouluvalmennus ja poni lähti heti alusta asti tosi reippaasti liikkeelle. Ihmettelin jopa vähän, että mistäs nyt tuulee, kun se oli niin innoissaan menossa. Tullessaanhan Fanny oli aika laiskahko ratsastaa, viime aikoina se on kuitenkin jo reipastunut tosi kivasti, mutta mennyt kuitenkin tasaista tahtia tehtävästä ja askellajista riippumatta, eikä kuumumisesta ole ollut tietoakaan. Hypätessä se kuumui jonkun verran parilla ekalla kerralla, kun ei ollut vanhalla omistajallaan hypännyt aikoihin, mutta normaalityöskentelyssä sileällä se ei ole kuumunut missään tilanteessa. Olen vähän kaivannut siihen sellaista pientä säpäkkyyttä ja kipinää, mutta mitään siihen suuntaan viittaavaakaan ei ole ollut havaittavissa. Asiaan tuli kuitenkin tänään muutos, koska se todella kuumui, isolla koolla.
Fanny siis lähti heti tosi reippaana ja innokkaana liikkeelle ja sillä oli ihan mieletön into tehdä hommia. Kunto on nyt ilmeisesti kohonnut siihen pisteeseen, että se alkaa vihdoin liikkua ihan omatoimisesti aktiivisena eteen. Alkuun tehtiin ihan perustaivuttelua ympyrällä kaikissa askellajeissa, Fanny tuntui tosi hyvältä ja taipui hyvin.
Alkuverkan jälkeen palattiin väistöihin, joita tehtiin myös viime tunnilla. Tällä kertaa ei väistätettykään etuosaa, mitä ollaan aikaisemmin tehty, vaan vuorossa oli takaosan väistätys. Ponilla oli alkuun vähän vaikeuksia ymmärtää mitä sen piti tehdä, mutta vähitellen se alkoi ymmärtää mitä haettiin, kun aina yhdestäkin askeleesta se sai heti kehuja ja palkkioksi pienen myötäyksen. Vaatimustasoa nostettiin koko ajan ja yhden askeleen sijasta aloinkin vaatimaan kahta askelta, sitten kolmea ja lopulta sen piti väistää koko ajan voltilla takapäätä ulos etuosan pysyessä kuitenkin voltilla. Tosi hyvää jumppaa, mutta myös ihan älyttömän vaikeaa! Itselleni on aina ollut väistöt tosi vaikeita ja aikaisemmin välttelinkin niitä parhaani mukaan, viimeisen parin vuoden aikana ahkerasti koulua tuupanneena olen joutunut niitä kuitenkin harjoittelemaan jonkun verran, mutta en voi vieläkään sanoa, että ne kovin kummoisesti sujuisivat. Kun tähän omaan väistö-ongelmaani vielä lisätään poni, joka ei sekään osaa väistöjä kovin hyvin, niin voitte uskoa, että vähän vaikeaa oli. Hyvin kuitenkin sujui lopulta, kun ratsastaja sai kaikki ponin osat hallintaan ilman, että se valui joka suuntaan.
Laukannostoissa haettiin taas tasaisuuden säilymistä edestä ja kunnon työntöä takaosasta. Fannylla on tapana nostaa nenä aina ylös nostossa ja siitä ollaan pyritty nyt pääsemään eroon. Tällä kertaa väistätettiin ennen nostoa ensin takaosaa vähän sisälle, sitten suoristus, taivutus sisäpohkeen ympärille ja nosto, hetki laukkaa ja takaisin raviin ja sama juttu uudestaan. Tänään Fanny joutui jo ihan tosissaan taipumaan koko kropastaan paljon enemmän, kuin aikasemmin, eikä enää riittänytkään se taivutus mitä tähän asti. Se joutui pois mukavuusalueeltaan ja mikä olikaan ponin mielipide tähän? Se ei olisi millään halunnut väistää takapäätä sisälle ennen nostoa ja alkoi kuumua ihan TÖRKEÄN paljon. Se olisi vaan halunnut päästä laukkaamaan ilman mitään tyhmiä väistöjä ja osoitti mieltään, kun en antanut sille periksi, vaan vaadin väistön ennen nostoa.
Ihanaa, että siitä sai vihdoin kaivettua esiin sitä säpäkkyyttä, mitä olin kaivannutkin! Kyllä siitä näköjään luonnetta löytyy, kun tehtävät vaikeutuvat ja se joutuu tekemään tosissaan töitä. Ties kuinka säpäkkä peli sieltä vielä kuoriutuukaan! Kuumumisestaan huolimatta se kuitenkin hetken kiukuttelun jälkeen teki tehtävät kunnolla ja lopuksi saatiin yksi tosi hyvä nosto, jossa se pysyi täysin tasaisena edestä ja siihen olikin hyvä lopettaa, hetki vielä kevyttä ravia kumpaankin suuntaan, pitkät loppukäynnit ja oltiin valmiita. Valmennus venähti lähemmäs kahta tuntia, mutta Fanny ei tuntunut silti ollenkaan väsyneeltä. Hieno, hieno poni!
Fanny siis lähti heti tosi reippaana ja innokkaana liikkeelle ja sillä oli ihan mieletön into tehdä hommia. Kunto on nyt ilmeisesti kohonnut siihen pisteeseen, että se alkaa vihdoin liikkua ihan omatoimisesti aktiivisena eteen. Alkuun tehtiin ihan perustaivuttelua ympyrällä kaikissa askellajeissa, Fanny tuntui tosi hyvältä ja taipui hyvin.
Alkuverkan jälkeen palattiin väistöihin, joita tehtiin myös viime tunnilla. Tällä kertaa ei väistätettykään etuosaa, mitä ollaan aikaisemmin tehty, vaan vuorossa oli takaosan väistätys. Ponilla oli alkuun vähän vaikeuksia ymmärtää mitä sen piti tehdä, mutta vähitellen se alkoi ymmärtää mitä haettiin, kun aina yhdestäkin askeleesta se sai heti kehuja ja palkkioksi pienen myötäyksen. Vaatimustasoa nostettiin koko ajan ja yhden askeleen sijasta aloinkin vaatimaan kahta askelta, sitten kolmea ja lopulta sen piti väistää koko ajan voltilla takapäätä ulos etuosan pysyessä kuitenkin voltilla. Tosi hyvää jumppaa, mutta myös ihan älyttömän vaikeaa! Itselleni on aina ollut väistöt tosi vaikeita ja aikaisemmin välttelinkin niitä parhaani mukaan, viimeisen parin vuoden aikana ahkerasti koulua tuupanneena olen joutunut niitä kuitenkin harjoittelemaan jonkun verran, mutta en voi vieläkään sanoa, että ne kovin kummoisesti sujuisivat. Kun tähän omaan väistö-ongelmaani vielä lisätään poni, joka ei sekään osaa väistöjä kovin hyvin, niin voitte uskoa, että vähän vaikeaa oli. Hyvin kuitenkin sujui lopulta, kun ratsastaja sai kaikki ponin osat hallintaan ilman, että se valui joka suuntaan.
Laukannostoissa haettiin taas tasaisuuden säilymistä edestä ja kunnon työntöä takaosasta. Fannylla on tapana nostaa nenä aina ylös nostossa ja siitä ollaan pyritty nyt pääsemään eroon. Tällä kertaa väistätettiin ennen nostoa ensin takaosaa vähän sisälle, sitten suoristus, taivutus sisäpohkeen ympärille ja nosto, hetki laukkaa ja takaisin raviin ja sama juttu uudestaan. Tänään Fanny joutui jo ihan tosissaan taipumaan koko kropastaan paljon enemmän, kuin aikasemmin, eikä enää riittänytkään se taivutus mitä tähän asti. Se joutui pois mukavuusalueeltaan ja mikä olikaan ponin mielipide tähän? Se ei olisi millään halunnut väistää takapäätä sisälle ennen nostoa ja alkoi kuumua ihan TÖRKEÄN paljon. Se olisi vaan halunnut päästä laukkaamaan ilman mitään tyhmiä väistöjä ja osoitti mieltään, kun en antanut sille periksi, vaan vaadin väistön ennen nostoa.
Ihanaa, että siitä sai vihdoin kaivettua esiin sitä säpäkkyyttä, mitä olin kaivannutkin! Kyllä siitä näköjään luonnetta löytyy, kun tehtävät vaikeutuvat ja se joutuu tekemään tosissaan töitä. Ties kuinka säpäkkä peli sieltä vielä kuoriutuukaan! Kuumumisestaan huolimatta se kuitenkin hetken kiukuttelun jälkeen teki tehtävät kunnolla ja lopuksi saatiin yksi tosi hyvä nosto, jossa se pysyi täysin tasaisena edestä ja siihen olikin hyvä lopettaa, hetki vielä kevyttä ravia kumpaankin suuntaan, pitkät loppukäynnit ja oltiin valmiita. Valmennus venähti lähemmäs kahta tuntia, mutta Fanny ei tuntunut silti ollenkaan väsyneeltä. Hieno, hieno poni!
lauantai 31. elokuuta 2013
Illan kuvailuhetki ja villi poni
Tallille lähtiessä nappasin kameran mukaan ja ajatuksena oli vähän kuvailla tänään, kun hetkeen ei oikein ole tullut otettua kuvia. Iina oli sopivasti myös tallilla ja tuli avustamaan kuvauksessa. Päästin Fannyn taas kentän viereiseen isoon tarhaan, koska siellä on parhaat taustat kuvaamiseen. Poni on selvästi oppinut, että tuohon tarhaan päästessään saa riehua kunnolla ja se juoksenteli ympäri tarhaa pukitellen ja loikkien. Taas olin liian hidas, enkä saanut parhaita loikkia kuvattua ja jos sainkin, niin kuvat olivat heilahtaneita.
Ihan hyviä kuvia kuitenkin tuli Fannyn riehumisesta ja pari mielettömän kivaa kuvaa, jotka sain napattua, kun oltiin jo lopettamassa ja poni näki kauempana jotain jännää.


Ihan hyviä kuvia kuitenkin tuli Fannyn riehumisesta ja pari mielettömän kivaa kuvaa, jotka sain napattua, kun oltiin jo lopettamassa ja poni näki kauempana jotain jännää.


Onko sulla siellä jotain herkkuja?
Liikutuksen suhteen meillä oli tänään vähän höntsäilypäivä. Tarkoitus oli päästää Fanny juoksemaan vapaana maneesiin, mutta siellä olikin vielä ratsastajia, joten tuli muutos suunnitelmiin. Otin ponin narun päähän ja mentiin kentälle pitämään hauskaa maasta käsin. Meillä on kentän reunoilla metsää, jossa on mäkiä ja kiipeiltiin niitä ylös ja alas kaynnissä ja ravissa, pari kertaa Fanny innostui jopa laukkaamaan jonkun ylämäen. Jos eteen sattui tulemaan joku pieni este, niin hypättiin se ja jatkettiin matkaa. Meillä oli älyttömän kivaa ja Fanny oli touhusta ihan innoissaan. Pitää alkaa useamminkin pitämään tällaisia höntsäilypäiviä, tuli niin hyvälle mielelle sekä poni, että omistaja!
Toivottavasti teidän muidenkin viikonloppu on alkanut yhtä kivoissa merkeissä! :)
torstai 29. elokuuta 2013
Fannylla ilman satulaa+valmennus ja sänkkäritreeniä Leevillä
Eilen ratsastin Fannylla ensimmäistä kertaa kunnolla ilman satulaa. Alkukäyntien aikana mietin, että kuinkahan pysyn kyydissä käyntiä hurjemmassa vauhdissa, kun Fannylla kuitenkin on suht isot liikkeet, mutta hyvinhän se sitten kuitenkin sujui, enkä edes tipahtanut. Kokemukseni mukaan kaikki hevoset toimivat paremmin ilman satulaa, eikä Fanny tehnyt poikkeusta. Se on viime aikoina ollut muutenkin tosi hyvä ratsastaa, mutta eilen se kulki taas paremmin, kun kertaakaan aikaisemmin. Käynti oli alusta asti hyvää ja letkeää, mutta raviin tuli taas ihan uusi ulottuvuus, se ravasi jopa vielä paremmin, kun viimeksi tunnilla. Tein paljon siirtymisiä ja temponvaihteluita ja kaikki toimi. Tehtiin ensimmäistä kertaa myös ravi-seis siirtymisiä ja nekin tuli tosi hyvin ja Fanny pysyi tasaisena edestä. Ravi alkaa olla siinä mallissa, että sitä voisi jopa käydä esittämässä kisoissa, mutta laukka vaatii vielä vähän työtä.
Kuuma poni!
Tänään meillä oli valmennus. Ensin ravailtiin jonkun aikaa vaan suoraa uraa. Aika hyvin Fanny on kyllä jo alkanut suoristumaan, oikeassa kierroksessa menokaan ei ole enää ollenkaan niin vaikeaa, kun vielä joku aika sitten, sisälapakin pysyy jo paljon paremmin uralla, eikä karkaa koko ajan sen sisäpuolelle.
Siirtymisiä tehtiin taas paljon. Ponin piti pysyä tasaisena ja pehmeänä siirtymisissä ja liikkeen piti lähteä taas kunnolla takaa eteen. Edistystä oli taas tapahtunut, laukassakin poni myötäsi jo nopeammin noston jälkeen, joten eiköhän jonkun ajan päästä nostotkin ala sujua tasaisessa peräänannossa. Myös väistojä otettiin tänään vähän ympyrällä ja nekin sujuivat ihan hyvin, vasempaan kierrokseen oli aluksi vähän hankalampaa.
Valmentaja kehui taas kuinka paljon Fanny on mennyt eteenpäin ja sanoi, että sillä voi kohta jo mennä koulukisoihin. Myös luonteestaan poni sai kiitosta, on kuulemma mielettömän hyväpäinen tamma, kun ei kyseenalaista mitään, vaan tekee juuri sen mitä pyydetään. Oli se kyllä taas kiva ja hieno, sanoinkin valmentajalle, että on kiva omistaa poni, joka menee aina niin hyvin, että itsellä on monta päivää hyvä mieli.
Pessimistinä on tullut kuitenkin tässä viime aikoina mietittyä, että nyt kun on menty niin vauhdilla ja isoilla harppauksilla eteenpäin, niin koskakohan sitä takapakkia tulee? Parempi tietysti olisi, ettei tulisi ollenkaan, mutta on kuitenkin tullut huomattua näiden hevosten kanssa, että sieltä pilvilinnoista tullaan jossain vaiheessa aina ryminällä alas. Elättelen kuitenkin toiveita, että tämä nousukausi vai jatkuisi ja jatkuisi. :)
Leevin kanssa oltiin taas sänkkärillä. Aluksi poni tuntui jumiselta ja oli aika vahva kädelle, mutta verryttyään se parani huomattavasti ja oli kiva ratsastaa. Harjoiteltiin pitkästä aikaa taas vähän vastalaukkoja ja ne sujuivat hyvin, niin kuin aina. En ole kyllä aikaisemmin ratsastanut yhdelläkään hevosella, joka tekisi vastalaukat yhtä helposti kuin Leevi. Se menee vastalaukkaa juuri niin kauan, kuin pyydät, eikä raville tiputtamisesta ole mitään pelkoa, se vaan tulee siltä niin luonnostaan. Kokosin myös aika paljon ravissa ja laukassa ja kuuma lihapulla pisti taas parastaan, enkä olisi malttanut lopettaa ratsastusta ollenkaan. Koko illaksi ei tietenkään valitettavasti voinut jäädä ratsastamaan, joten poni pääsi loppukäyntien jälkeen talliin iltaruuille ja yöunille.
Tässä tämän päivän kuvia, sänkkärikuvissa on kyllä ihan oma tunnelmansa! :)
Kuuma poni!
tiistai 27. elokuuta 2013
Ekaa kertaa sänkkärillä (Leevi)
Tänään pääsin pitkästä aikaa sänkkärille ratsastamaan, viime kerrasta olikin ehtinyt vierähtää kolme vuotta aikaa. Aikasemmin sänkkärille pääsy on ollut yksi syksyn kohokohdista, mutta Fannyn tallilla, jossa edellinenkin hevoseni asui ei valitettavasti ole mahdollisuutta ratsastaa missään lähipelloilla. Leevin tallin ympärillä kaikeksi onneksi sänkkäriä riittää ja sitä on vielä useampi hehtaari.
Tarkoituksena oli ratsastaa poni suht kevyesti, koska se oli viime viikon aika kevyellä liikutuksella, mutta Leevi oli asiasta eri mieltä. Sen mielestä oli paljon hauskempaa pinkoa lisättyä ravia minkä kintuistaan pääsi ja tuhista mennessään. Vähän yritin toppuutella selästä käsin menoa, mutta ei ponin iloa viitsinyt ihan kokonaan pilata, kun toinen oli niin innoissaan. Pätkiä annoin sen touhottaa, mutta sitten taas mentiin hetki vähän rauhallisemmin. Pitää vaan varoa, ettei se taas jumiuta itseään, kun sunnuntaina oltaisiin menossa Nurmijärvelle kisoihin ja toivoa sopii, että Leevi olisi tällä kertaa parempi, kun viimeksi. Melko kevyesti onnistuttiin loppujen lopuksi kuitenkin menemään ja ponillekin jäi vielä virtaa vaikka kuinka.
Leevin omistajan kanssa mietittiin tänään loppukauden kisoja ja tultiin siihen tulokseen, että jätetään aluestartit ensi kauteen. Ei ole oikein järkeä maksaa ponin aluelupaa kahden startin takia, kun sopivan matkan päässä tänä syksynä olisivat enää Laakso ja Järvenpää. Nyt pysytään siis tämä kausi vielä seuratasolla ja ensi kaudella sitten heti keväästä/alkukesästä voisi katsella, jos pääsisi menemään aluettakin. Tänä vuonnahan meillä alkoi kisakausi vasta aika myöhään, kun menin itse naimisiin toukokuussa ja häävalmistelut jotenkin kummasti vähän häiritsivät hevostelua. ;) Ensi vuonna kuitenkin toivottavasti päästään aloittamaan kunnolla heti alkukaudesta.
Fannylla oli eilen irtojuoksutus-päivä. Menin tallille vasta kahdeksan aikaan illalla, koska tiesin, että silloin maneesi on vapaana ja saan ponin päästettyä sinne juoksemaan. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut miettiä koko ajan tuleeko joku kohta maneesiin, vaan pystyi keskittymään juoksutukseen kunnolla. Fannyn liike on kyllä muuttunut tosi paljon siitä, mitä se oli vielä joskus kuukausi sitten, tasapaino on kehittynyt hurjasti ja takapäähän on tullut jo huomattavasti enemmän voimaa. Ensimmäisiä kertoja irtojuoksuttaessani meno oli vähintäänkin epämääräisen näköistä, poni oli ihan epätasainen ja varsinkaan laukassa sillä ei ollut voimaa työntää takaa oikein ollenkaan. Nyt se näyttää kuitenkin jo ihan erilaiselta, oikein hämmästyin siitä millainen huomattava ero sen liikkumisessa on. Fanny liikkuu selvästi tasapainoisemmin, lähtee venyttämään ravissa jo kivasti askelta ja laukka näyttää tosi paljon paremmalta, eikä enää siltä, että koko takapää luhistuu alta hetkenä minä hyvänsä, treeni on siis tuottanut tulosta. Poni juoksenteli maneesissa n.20 minuuttia ja lopuksi kävelin selästä vielä pitkät loppukäynnit ilman satulaa.
Tänään Fanny sai pitää vapaapäivän. Huomenna tehdään hommia maneesissa ja torstaina olisikin taas koulutunti ja päästään kunnolla töihin. :)
sunnuntai 25. elokuuta 2013
Harjotuskisat Equiluxxilla, ai että menikö hyvin?
No kyllä meni, meni niin hyvin etten oikein tiedä miten päin olisin! Käsittämätön poni!
Aloitan nyt kuitenkin ihan aamusta ja Fannyn omasta showsta, joka sillä oli ennen kisoihin lähtöä. Muutenhan se on maailman helpoin ja kiltein poni, mutta yhtä asiaa se inhoaa yli kaiken, nimittäin takajalkojen kuljetussuojia, se ei yksinkertaisesti voi sietää niitä. Noora tästä mainitsikin silloin, kun haettiin Fannya ja poni osoitti vähän mieltään kuljetussuojista, mutta silloin päästiin traikulle asti kuitenkin hetken kiukuttelun jälkeen. Tänään Fanny kuitenkin kertoi selvästi, että tälläisiä hökötyksiä hän ei takajalkoihinsa hyväksy. Vanhojen kuljetussuojien kanssa poni suotui vielä juuri ja juuri liikkumaan, koska ne olivat varmaan noin 10 vuotta vanhat ja jo pehmenneet käytössä, mutta nyt, kun se sai jalkaansa uutuuden jäykät suojat, niin ei tullutkaan elämästä yhtään mitään. Normaalit hevoset nostelevat vähän jalkojaan, kun niille laittaa kuljetussuojat ja lähtee kävelemään, mutta Fanny pisti pystyyn kunnon potkuloikkashown, joka alkoi jo karsinassa ja jatkui traikulle asti. 10 metrin matkan aikana traikulle kerkesin korjata suojat paremmin paikoilleen _kolme_ kertaa, kun poni sai ne potkimalla ja hyppimällä valahtamaan kintereitten alle, mutta sitten luovutin. Meno näytti jo vähän vaaralliselta välillä ja ponikin näytti siltä, että kellahtaa kohta kumoon hyppiessään, joten päätin, että meillä siis matkustetaan tästä lähtien vain etukuljetussuojien kanssa. Fanny oli hyvin tyytyväinen saadessaan nämä kamaluudet pois häiritsemästä herkkiä takakinttujaan ja pystyi taas elämään normaalisti ja kävelemään koppiin kuten normaalit hevoset. Yksi sana, tammat.
Kisapaikalla Fanny käyttäytyi tosi fiksusti. Ennen meidän luokkaa oli parin tunnin odottelu, kun Iina ratsasti ensimmäisessä luokassa, mutta tyytyväisenä poni vaan möllötteli narun päässä ja kävi välillä vähän syömässä vihreää. Koska meillä oli tosiaan paljon ylimääräistä aikaa käytettiin se Fannyn hoitajan Johannan kanssa hyödyksi ja otettiin vähän kuvia. Kerrankin sai helposti hyviä kuvia, kun poni katseli kiinnostuneena ja korvat hörössä kisapaikan touhuja.
Aloitan nyt kuitenkin ihan aamusta ja Fannyn omasta showsta, joka sillä oli ennen kisoihin lähtöä. Muutenhan se on maailman helpoin ja kiltein poni, mutta yhtä asiaa se inhoaa yli kaiken, nimittäin takajalkojen kuljetussuojia, se ei yksinkertaisesti voi sietää niitä. Noora tästä mainitsikin silloin, kun haettiin Fannya ja poni osoitti vähän mieltään kuljetussuojista, mutta silloin päästiin traikulle asti kuitenkin hetken kiukuttelun jälkeen. Tänään Fanny kuitenkin kertoi selvästi, että tälläisiä hökötyksiä hän ei takajalkoihinsa hyväksy. Vanhojen kuljetussuojien kanssa poni suotui vielä juuri ja juuri liikkumaan, koska ne olivat varmaan noin 10 vuotta vanhat ja jo pehmenneet käytössä, mutta nyt, kun se sai jalkaansa uutuuden jäykät suojat, niin ei tullutkaan elämästä yhtään mitään. Normaalit hevoset nostelevat vähän jalkojaan, kun niille laittaa kuljetussuojat ja lähtee kävelemään, mutta Fanny pisti pystyyn kunnon potkuloikkashown, joka alkoi jo karsinassa ja jatkui traikulle asti. 10 metrin matkan aikana traikulle kerkesin korjata suojat paremmin paikoilleen _kolme_ kertaa, kun poni sai ne potkimalla ja hyppimällä valahtamaan kintereitten alle, mutta sitten luovutin. Meno näytti jo vähän vaaralliselta välillä ja ponikin näytti siltä, että kellahtaa kohta kumoon hyppiessään, joten päätin, että meillä siis matkustetaan tästä lähtien vain etukuljetussuojien kanssa. Fanny oli hyvin tyytyväinen saadessaan nämä kamaluudet pois häiritsemästä herkkiä takakinttujaan ja pystyi taas elämään normaalisti ja kävelemään koppiin kuten normaalit hevoset. Yksi sana, tammat.
Kisapaikalla Fanny käyttäytyi tosi fiksusti. Ennen meidän luokkaa oli parin tunnin odottelu, kun Iina ratsasti ensimmäisessä luokassa, mutta tyytyväisenä poni vaan möllötteli narun päässä ja kävi välillä vähän syömässä vihreää. Koska meillä oli tosiaan paljon ylimääräistä aikaa käytettiin se Fannyn hoitajan Johannan kanssa hyödyksi ja otettiin vähän kuvia. Kerrankin sai helposti hyviä kuvia, kun poni katseli kiinnostuneena ja korvat hörössä kisapaikan touhuja.
Parin tunnin odottelun jälkeen päästiin vihdoin verkkaamaan. Kisapaikalla oli vain yksi kenttä, joten verkka oli ryhmissä ennen suorituksia. Tosi hyvä juttu näin ensimmäisten kisojen kannalta, koska pääsi näyttämään esteet ja muut mörötykset rauhassa jo ennen rataa. Fanny yllätti taas positiivisesti käyttäytymällä, kuin vanha tekijä. Ei kytännyt tolppiin viritettyjä kuusia ja koivunoksia, eikä radan reunalla olevia punavalkoisia muuripalikoita. Ainoastaan toisen päädyn aitaan nojaava portti aiheutti kyttäämistä, mutta siitäkin päästiin menemään vierestä vähän tuijotellen ja sivuaskeleita ottaen. Otin vain pari hyppyä kumpaankin suuntaan ja jätin siihen, koska poni tuntui tosi hyvältä.
Radalla Fanny oli super hyvä ja teki 0-radan! Ei kytännyt eikä tuijotellut mitään esteitä, ei edes sinivalkoista porttia, jolle varmaan lähemmäs kymmenen muuta hevosta kielsi ainakin kerran. Rata oli tasainen ja hyvä, pari hyppyä tuli vähän juureen, mutta Fanny selvitti nekin ilman pudotuksia. Itse jännitin jostain syystä älyttömän paljon, mutta hyvin meni siitä huolimatta! Tasaista hyvää rataa lähdettiin hakemaan ja se sieltä myös tuli, iloisena yllätyksenä saimme myös sijoituksen, en meinannut uskoa korviani, kun kuulutettiin, että olimme neljänsiä. En kyllä ollenkaan osannut edes toivoa, että ensimmäiset kisat menisivät näin hyvin, tästä on oikein hyvä jatkaa kohti uusia koitoksia!
perjantai 23. elokuuta 2013
Aamulenkki ihanassa auringonpaisteessa
Aamulla herätessäni ulkona oli vain 8 astetta lämmintä ja ensimmäinen ajatus oli, että hyi kuinka kylmää. Näin kylmää ei ole tainnut vielä kertaakaan aikaisemmin tänä kesänä ollakaan. Kyllä se syksy vaan tekee tuloaan, vaikka nyt onkin taas viime päivinä ollut aurinkoista ja kesäisen lämmintä. Nopeasti ilma kuitenkin onneksi lämpenee ja niin myös tänään, viimeisiä ylämäkiä ennen tallia polkiessa tuli jo ihan kunnolla hikikin.
Tallilla nappasin ponin narun päähän ja lähdettiin maastoon aamulenkille. Fanny oli ihanan reipas ja ravailikin aina välillä oma-aloitteisesti muutaman askeleen. Tämäkin on suurta edistystä kuukauden takaiseen, silloin Fannyllä ei taluttaessa ollut kiire mihinkään, vaan sitä sai kiskoa perässään kuin mitäkin muulia. Viime aikoina se on kuitenkin reipastunut huomattavasti myös taluttaessa. Tehtiin ihana vajaa puolen tunnin lenkki auringonpaisteessa ja sen jälkeen poni pääsi takaisin tarhaan nauttimaan kauniista päivästä.
Tallilla nappasin ponin narun päähän ja lähdettiin maastoon aamulenkille. Fanny oli ihanan reipas ja ravailikin aina välillä oma-aloitteisesti muutaman askeleen. Tämäkin on suurta edistystä kuukauden takaiseen, silloin Fannyllä ei taluttaessa ollut kiire mihinkään, vaan sitä sai kiskoa perässään kuin mitäkin muulia. Viime aikoina se on kuitenkin reipastunut huomattavasti myös taluttaessa. Tehtiin ihana vajaa puolen tunnin lenkki auringonpaisteessa ja sen jälkeen poni pääsi takaisin tarhaan nauttimaan kauniista päivästä.
Sunnuntain kisojen lähtölistat olivat tulleet järjestävän tallin fb-sivulle. Aika paljon oli osallistujia harjoituskisoiksi, meidänkin luokassa on 18 lähtöä. Jännää päästä näkemään kuinka meidän käy ja miten poni käyttäytyy vieraassa paikassa kisahälinässä. Innolla odotan jo sunnuntaita! Palailen silloin kisakuulumisten kanssa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




























