Vähän jännempi maastoreissu

Eilen oli tarkoitus tehdä rento ja rauhallinen maastolenkki sunnuntain kisojen jälkeiseksi palautteluksi, mutta Fannylla olikin ihan muut suunnitelmat. Lämpötila oli aamulla muutaman asteen miinuksen puolella ja vähän taisi olla pakkanen puraissut ponia pyllystä. Heti selkään noustessani se ravaili vähän väliä, eikä olisi malttanut oikein edes kävellä. Hassu poni oli ihan into piukeana menossa, edellisen päivän kisatohinat eivät selvästi olleet ainakaan väsyttäneet sitä.

Ei oltu keretty kävellä varmaan vielä sataakaan metriä, kun tien yli meidän edestä muutaman kymmenen metrin päästä asteli peura. Fanny-raukalle pieni peura oli jo valmiiksi virtaisassa mielentilassa vähän liikaa ja se pysähtyi niille sijoilleen sydän pamppaillen. Poni katsoi hetken peuraa silmät pyöreinä, päätti ettei todellakaan aio mennä lähellekään tuota mörköä ja teki salamana u-käännöksen tulosuuntaan. Ponin reaktio oli niin koominen, että oli täysi työ yrittää saada kerättyä itsensä selässä hihityksen lomassa ja kertoa ponille, että oltiin kyllä menossa vähän toiseen suuntaan.

Pörinällä ja puhinalla päästiin jatkamaan matkaa, mutta samoissa tunnelmissa mentiin melkein koko loppureissu. Milloin poni katsoi kauhuissaan puista putoavia lehtiä ja milloin jäätyneitä heinänkorsia, myös isot kivet olivat hirmuisia ja aiheuttivat sivuloikkia, nehän kun eivät suinkaan olleet olleet siinä aikaisemmin... On se kanssa yks hölmöläinen, ei sille voinut kun nauraa. Hauskaa, että se on välillä myös tuollainen tosi pirtsakka, tänään ei todellakaan tarvinnut pyytää eteen, vaan poni liikkui vallan mainiosti ihan omin avuin reippaassa tahdissa. Loppureissusta Fanny alkoi jo vähän rauhoittua, kun se oli saanut energiaa purettua, eikä kaikkea tarvinnut enää kyttäillä. Tallille päästessä se oli jo aika lailla oma rauhallinen itsensä, joten höyryt oli selvästi saatu päästeltyä.

Mites teillä muilla, vaikuttaako nämä syksyn ensimmäiset kylmemmät ilman teidän hevosiin?

Ensimmäiset koulukisat ja SUPER Fanny!

Upea, loistava, mahtava, hienoin ja paras Fanny! Tässä tämän päivän koulukisojen saldo:

Fannyn elämän ensimmäiset koulukisat takana ja täytyy sanoa, että paremmin ei olisi voinut mennä. Kokeilemaan ja harjoittelemaan vaan mentiin, mutta kuinkas kävi? On se vaan maaaaailman hienoin ja viisain! 

Ohjelmina tänään olivat siis raviohjelma ja C:1. Verkka oli maneesissa ryhmissä, joka oli tosi hyvä juttu, koska poni pääsi ihmettelemään tuttuun maneesiin yhtäkkiä ilmestyneitä aitoja, tuomarinpöytää ja muita omituisuuksia. Arvelin, että koko toista päätyä tuomarinpöytineen kytättäisiin hulluna, mutta Fanny olikin tyyni, kuin viilipytty. Vähän se toki aluksi katseli, että mitäs sieltä oikein löytyy, mutta ei jännittänyt tai pelännyt ollenkaan. Maneesin ison oven kohdalla olevaa porttia se vähän tuijotteli ensin ohi mennessään, mutta siinä se, kaikki muu oli sille ihan fine. Tein ihan lyhyen verkan, koska halusin säästää ponin jaksamista vielä toiseenkin luokkaan, vähän ravia ja käyntiä, siirtymisiä, jokunen pysähdys ja siinä se. Fanny tuntui hyvältä ja siirryin kentälle odottelemaan vuoroani. 

Radalla poni liikkui samanlaisella tyyneydellä, kuin verkassa, eikä jaksanut turhia tuijotella. Itse ratsastin ehkä vähän turhan varovaisesti ja poni olisi saanut ravata vähän aktiivisemmin ja myös vasemman pohkeen olisin saanut vaatia paremmin läpi, mutta siisti ja rikkeetön rata saatiin tehtyä alusta loppuun. Oli mieletön fiilis olla radalla ponilla, joka ei jännittäyt ollenkaan, vaan liikkui koko ajan rentona ja keskittyneenä. Tätä osasi todella arvostaa, kun viimeisimmät kaksi kisaratsua ennen Fannya ovat kumpikin olleet aikamoisia jännittäjiä kouluradalla. Poni suoritti ohjelman niin kuin olisi viettänyt puolet elämästään kouluradalla ja olin haljeta onnesta, kun olin siihen niin tyytyväinen. Tuloksena luokasta 66,666% ja tuplavoitto Iinan kanssa, joka ratsasti radan ylläpito-ponillaan Fridalla! Kuinka huikeata oikeasti, meillä oli ihan samat pisteet, joten oltiin jaetulla ykkössijalla!

Siskokset palkintojenjaossa

 Hienoin <3

Palkintojenjaon jälkeen päästiinkin jo melkein heti maneesiin verkkaamaan seuraavaa luokkaa varten. Nyt vaadin vähän jo enemmän ravia ja Fanny liikkuikin tosi hyvin. Taas sai selässä niitä huippu-fiiliksiä, joiden takia tätä harrastusta oikeasti vaan rakastaa. Tein jälleen aika lyhyen verkan, koska alla oli jo yksi luokka ja siirryin sitten odottelemaan vuoroani. 

Radalla Fanny oli taas super hyvä. Vähän se alkoi jo väsähtää ja sain käyttää pohjetta aika vahvasti välillä, mutta se oli silti mielettömän hyvä. Vasen pohje olisi taas saanut mennä paremmin läpi, mutta pikkuvikoja. Rata sujui tasaisesti ja ilman rikkeitä, jopa pelkäämäni laukkalävistäjät onnistuivat loppuun asti putoamatta raville liian aikaisin. Tuloksena luokasta 65,5% ja toinen sija.

On tämä vaan ihan mieletöntä, en olisi pari kuukautta sitten voinut hurjimmissa unelmissanikaan uskoa, että Fanny tekisi näin pian tällaiset suoritukset koulukisoissa. Kehitys on ollut ihan hurjaa jo näin lyhyessä ajassa ja toivottavasti jatkuu vaan. Tuo poni on jotain niin täyttä kultaa, etten ikinä päästä sitä pois käsistäni. Voisin kehua sitä seuraavan kuukauden, mutta koska hieman on tainnut jo tulla tämän postauksen aikana hehkutettua, niin taidan vähän yrittää rauhoittua. Mutta hieno päivä meillä tänään oli, aivan loistava. Tästä se Fannyn kouluponin ura alkaa, aloitus uralle tuskin ainakaan olisi voinut olla yhtään parempi. :)

 

Maastoilua ja kouluvalmennus

Eilen käytiin hypärin jälkeen vaan maastossa hömpöttelemässä. Poni oli tosi pirteällä päällä ja ihan innoissaan menossa, eipä näyttänyt edellisen päivän hyppytunti jaloissa painavan. Edellisestä maastoilusta taisikin poikkeuksellisesti olla jo pari viikkoa aikaa, kun normaalisti käydään puskissa rymyämässä vähintään kerran viikossa. Sana hömpöttely kuvaa todella osuvasti meidän maastoilua, silloin en vaadi Fannylta mitään, vaan lenkit ovat meidän yhteisiä pääntuuletus-reissuja ja rentoutumishetkiä. Normaalisti hölkötellään suurin osa matkasta pitkällä ohjalla maisemista nauttien, laukkojen ajaksi saatan vähän kerätä ohjaa enemmän käteen. Ihanaa ja niin rentouttavaa!

Vaikka olen täysin kesä-ihminen, niin jotenkin olen oppinut tykkäämään myös syksystä, kesällä luonto on kauneimmillaan, mutta ei syksylläkään yhtään hullummalta näytä.

Tänään meillä oli kouluvalmennus. Parilla viime ratsastuskerralla Fanny on ollut aluksi aika lailla kiinni vasemmassa ohjassa, mutta tänään ei ollut sitä ongelmaa. Poni liikkui alusta asti tosi hyvin eteen, taipui kivasti ja tuntui jopa kohtalaisen suoraltakin. 

Sunnuntaita silmällä pitäen tehtiin C:1:n asioita. Raviohjelmassa ei ole kuin vähän ympyrällä ja voltilla pyörimistä, joten siihen ei tarvinnut perehtyä sen tarkemmin. Ensin katsottiin laukkoja suoralla uralla ja ne onnistuivat taas hyvin, tahti säilyi ja poni pysyi muutenkin tasaisena. Jännä miten tasapaino laukassa on nyt yhtäkkiä löytynyt. Ainoastaan laukat lävistäjillä tuottivat aluksi vähän hankaluuksia, kun Fanny putosi raville aina liian aikaisin, mutta tätäkin saatiin korjattua hyvin ja lopuksi sujui jo ihan mukavasti. Pitää vaan itse olla tarkkana ja huomauttaa pohkeella heti, jos yhtään tuntuu, että laukka alkaa hiipumaan. 

Temponlisäyksiä ravissa harjoiteltiin myös aika paljon. Muutos ravissa ei ole vielä kovin suuri, mutta kuitenkin ihan riittävä tässä vaiheessa, kun ei niitä olla vielä paljoa tehty. Tehtävä tuntui olevan Fannylle helpompi harjoitusravissa, kuin kevyessä ravissa, mikä on mielestäni hassua, kun normaalisti se on ainakin muilla ratsastamillani hevosilla ollut toisin päin. 

Lopuksi tarkastettiin vähän teiden ratsastusta mm. kolmikaarisella ja vähän volttien kokoa ja sen jälkeen mentiin ohjelma pari kertaa läpi. Tässä vaiheessa Fanny alkoi vähän väsähtää, mutta hyvin se silti suoriutui vielä ohjelmista, vähän joutui ratsastamaan vahvasti jalalla, mutta muuten tosi hyvä. Kaikki asia eivät tietenkään suju vielä mitenkään loistavasti, mutta hyvin pystytään suorittamaan tuon ohjelman tehtävät, ainakin näin "normaalitilanteessa". Sitähän ei tietysti tiedä vielä yhtään miten kisoissa sujuu, se on kuitenkin Fannylle ihan uusi tilanne, vaikka kotimaneesissa ollaankin. Mitä tahansa voi tapahtua, mutta sillä taas ei ole mitään väliä, kun harjoittelemaan ollaan kuitenkin vasta menossa. 

Nyt ei muuta, kun sunnuntaita odottelemaan! Poni-parka, sillä ei ole aavistustakaan mitä sen pään menoksi on taas keksitty... ;)

Eilisen tuuppailut ja tämän päivän estevalmennus

Viikonlopun ja maanantain Fanny liikkui kevyesti ja eilen tuuppailtiin ensimmäistä kertaa perjantaisen kouluvalmennuksen jälkeen. Aluksi Fanny oli ihan kiinni vasemmassa ohjassa ja muutenkin aika jäykkä, joten taas tarvittiin paljon jumppaa. Olisi selvästi pitänyt ratsastaa poni valmennuksen jälkeen läpi, koska luulen, että se oli jäykkä juuri sen takia, ettei ollut valmennuksen jälkeen joutunut tekemään kunnolla töitä, vaan liikkui lähinnä juoksutuksen ja muun hömpöttelyn merkeissä. No, ensi kerralla sitten.

Aloitin taivuttelemalla ympyrällä kumpaankin suuntaan ja väistättelemällä vuorotellen etupäätä ja takapäätä aina muutaman askeleen. Suorilla urilla keskityin siihen, että Fanny liikkuisi suorana. Tein aika paljon väistöjä myös keskihalkaisijalta uralle ja ne sujuivat hyvin. Alkuun tuntui hetken, ettei koko hommasta tule yhtään mitään, mutta ahkeralla jumppaamisella poni alkoi vähitellen toimia. Laukat nousi taas hyvin, kun tein nostot samalla lailla, kuin tunnilla, eli jalalla paljon painetta kohti kättä ja siitä nosto. Tänään kokeilin myös laukata koko uraa ja yllätyksekseni myös pitkät sivut sujuivat yllättävän hyvin, jes! Selvästi tasapaino alkaa pikku hiljaa löytyä myös laukassa. 

Laukan jälkeen jatkoin hommia vielä harjotusravissa ja voi jestas mitä ravia sieltä taas tuli! Nyt muistin matkustelun ja huuhailun sijaan ratsastaa ja kappas, kummasti vaan Fanny liikkui taas mielettömän hienosti! Lopussa kiitos siis seisoi, kun jaksoi kankeasta alusta huolimatta vaan työstää ja työstää, lopputuloksena alla oli pehmeä, taipuisa ja aktiivisesti liikkuva poni.

Tänään meillä oli estevalmennus. Edellisestä kerrasta taisikin olla jo kolme tai peräti neljä viikkoa. Alkuun Fanny oli taas vasemmassa ohjassa jonkun verran kiinni ja muutenkin vähän hitaan oloinen, mutta parani kyllä nopeasti, kun alettiin tekemään hommia ja sitten liikkuikin tosi hyvin. Alkuverkan jälkeen aloitettiin hyppääminen pienellä pystyllä ja parilla ristikolla. Pystyssä oli laine alla, mutta se ei Fannya hetkauttanut, ei se hölmö tainnut edes tajuta koko lainetta ja hyvä niin. Hypättiin aika kauan pienillä korkeuksilla, eikä poni oikein jaksanut tapansa mukaan innostua maahan kaivetuista esteistä. Laukka olisi saanut olla aktiivisempaa ja imua esteille olisin kaivannut enemmän, mutta muuten ihan ok.

Kun vihdoin alettiin hyppäämään vähän isompaa Fanny alkoi jo väsähtää, joten vieläkään en saanut moottoria tarpeeksi taakse. Paljon tuli kuitenkin hyviä hyppyjä, mutta laukkaa pitäisi silti olla enemmän, että olisi jotain mistä ottaa tarvittaessa poiskin. Eiköhän se tästä kuitenkin ala sujumaan paremmin ja paremmin, kun nyt vaan saadaan enemmän treeniä ja sitä voimaa takapäähän. Kaiken kaikkiaan tunti oli onnistunut, poni liikkui sileällä tosi kivasti, ei epäröinyt kertaakaan hypyissä ja hyviä hyppyjä tosiaan tuli paljon, joten tyytyväinen sai kyllä olla. 

Jottei postaus jäisi ihan kuvattomaksi, niin loppuun vielä jokin aika sitten Leevin omistajalta saamiani kuvia raviskan kisojen verkasta. Vaikka poni olikin näissä kisoissa tuhma, niin on se ainakin kaunis katsella, jos ei muuta... ;)

 Oman vuoron odottelua

Kouluvalmennus ja lähestyvät ensimmäiset koulukisat

Vähiin käy päivät ennen meidän ensimmäisiä koulukisoja. Tänään yllätin itseni ilmoittautumalla kisoihin jo nyt, vaikka ilmoittautumisaikaa olisi ollut vielä keskiviikkoon asti. Normaalisti tuppaa jäämään vähän viime tippaan tuo ilmottautuminen, yleensä aina sinne viimeiseen päivään. Miten tuon(kin) asian ajoissa hoitaminen voi olla niin kamalan vaikeaa? Toisaalta tämä myöhäinen ilmottautuminen on jollain tapaa jäänyt edellisten hevosten takia tavaksi, Kinkku varsinkin sairasteli sen verran usein, että "uskalsin" ilmottautua aina vasta ihan viimeisillä hetkillä, kun olin tarkistanut, että hevosella oli suunnilleen kaikki ruumiinosat tallella ja omilla paikoillaan, eikä sillä ollut mikään paikka kipeänä. Voisi melkein yrittää nyt kuitenkin ottaa tavaksi tämän ajoissa olemisen, tosin saattaa olla, että yritykseksi jää... ;)

Perjantaina meillä oli kouluvalmennus ja vietin hyvin hikisen puolitoista tuntisen ponin selässä. Ohjelmassa oli jumppaa, jumppaa ja vielä kerran jumppaa ja paljon harjoitusravia ja hitsi vie jouduin ihan tosissani ratsastamaan. Olen luullut normaalistikin ratsastavani ihan kunnolla, mutta selvästi olen vaan uskotellut itselleni niin, koska nyt siellä selässä joutui ihan oikeasti tekemäänkin jotain. 

Valmennuksessa keskityttiin erityisesti ponin suorana pysymiseen, kummassakaan suunnassa takapää ei saanut karata vasemmalle, eikä etupää oikealle, mikä on ollut Fannyn kanssa ongelmana alusta asti. Poni on kuitenkin jo suoristunut tosi hyvin siitä, mitä se oli aluksi, joten paljon on tapahtunut parannusta siinäkin asiassa. Myös reaktionopeuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, Fannyn piti reagoida apuihin viipymättä ja myös minun piti olla nopea ja tehokas apuja antaessani. Matkustelemaan ei siis kerinnyt jäädä ja voi jestas miten poni liikkuikaan nyt, kun sitä oikeasti _ratsasti_... Siis wow! 

Laukannostoissa tapahtui tänään valtava harppaus eteenpäin. Tähän asti nostot on tehty hidastamalla ensin ravia ja tekemällä siitä nosto, mutta nyt vaihdettiinkin taktiikkaa ja tehtiin päin vastoin; poni aktiiviseen raviin ja jalalla paljon painetta takaa kohti kättä ja siinä se oli, aivan loistavat nostot peräänannon säilyessä tulivat kuin vettä vaan. 

Tunti oli kaikin puolin todella onnistunut ja aikamoisen eron kyllä huomasi ponissa, kun jätti matkustelun vähemmälle ja sen sijaan oikein ratsastamalla ratsasti. Pitäisi vaan itsekseen ratsastaessaankin viitsiä lähteä sieltä omalta mukavuusalueelta tekemään oikeasti niitä hommia ja ratsastaa täysillä tehoilla, kun usein sitä huomaa yksinään mennessään tekevänsä asiat vaan vähän sinne päin ja menemällä mieluummin sieltä missä aita on matalin. Tässä pitää nyt tosiaan vähän yrittää ryhdistäytyä. Fiilis tunnin jälkeen oli huikea, enkä taas millään jaksaisi odottaa seuraavaa valmennusta, joka on vasta perjantaina. Olin taktinen ja sovin valmennuksen mahdollisimman lähelle sunnuntaita, että Fanny olisi sitten kisoissa niin hyvä, kuin mahdollista. ;)

Nyt kuitenkin iltalenkki, suihkun kautta peiton alle ja huomenna reippaana tekemään aamutallia.

Mukavaa alkavaa viikkoa! :)

Takaisin normaaliin liikutukseen

Tässä alkuviikon aikana on palailtu Fannyn kanssa suht normaaliin liikutukseen. Ponin liikkuessa puhtaasti ja mielellään maanantain juoksutuksessa menin tiistaina selkään ensimmäistä kertaa kaatumisen jälkeen. Olin laiska, enkä jaksanut laittaa satulaa, koska tarkoitus oli vaan ratsastaa askellajit läpi ja tunnustella miltä Fanny vaikuttaa. Kävelin pitkät alkukäynnit, tein muutaman pyähdyksen ja sen jälkeen ravailin ja laukkailin vähän. En tehnyt mitään kummempaa, isoja ympyröitä, suoraa uraa ja suunnanvaihtoja, yllätyksekseni Fanny tuntui tosi hyvältä heti alusta asti. Odotin, että se olisi jäykkä ja ratsastamaton, kun selässä ei oltu istuttu viikkoon, mutta mitä vielä. Taisi tehdä hyvää sille tuo muutaman päivän huilitauko ja kiropraktikon käsittely.

Keskiviikko-aamuna oli tosi kylmä ja ihan piti kaivaa pipo kaapista tallille lähtiessä. Lämpötila oli asteen verran pakkasen puolella ja sen kyllä huomasi ponistakin. Sillä oli alusta asti hurjasti virtaa, mutta mikä parasta se ei käyttänyt sitä pöllöilyyn vaan sen pystyi hyödyntämään työntekoon. Eipä ollutkaan ollut kertaakaan vielä alla niin aktiivisena ja hyvin liikkuvaa ponia, kuin keskiviikkona. Kyllä sai taas kokea oikein sitä parasta Fannya! Oli ihana ratsastaa, kun se liikkui kunnolla omalla moottorilla eteen ja oli samaan aikaan pehmeä ja taipuisa. Koska Fanny liikkui mielellään ja virtaakin tuntui riittävän, niin ratsastin jo melko normaalisti. Välikäyntejä otin useammin, mutta muuten tehtiin aika normaali treeni. 

Tänään käytiin pitkästä aikaa maastossa. Virtaa riitti edelleen ja tehtiin ihana maastolenkki auringon paisteessa. Lähitallilta saatiin sattumalta maastoseuraakin hetkeksi ja käytiin katsastamassa samalla uusi metsälenkki. Saa vähän vaihtelua ainaisten samojen reittien sijaan. 

Huomenna olisikin vuorossa kouluvalmennus, vähän varmaan tehdään vielä helpotetusti, mutta töihin joutuu silti varmasti kumpikin, sekä poni, että ratsastaja. :)

Keskittynyt poni <3

Fannyn kuulumiset muutamalta viime päivältä ja vähän rakennekuvaa

Fannyn torstaisen kaatumisen jälkeen otettiin viikonloppu ihan rauhallisesti. Lauantaina käytiin maastossa kävelemässä ja poni oli tosi pirteällä päällä. Se käveli reippaasti ja ravailikin välillä omatoimisesti, joten selvästi jalat alkoivat jo olla paremmat. Turvotuskin oli laskenut huomattavasti. Myös sunnuntaina käytiin maastossa käppäilemässä ja poni oli taas pirteänä menossa, käynti oli tosi letkeää, eikä liikkuminen näyttänyt ollenkaan jäykältä, joten juoksin Fannyn kanssa myös muutaman ravipätkän suoralla ja katsoin miltä liike näytti ravissa. Hyvältähän se näytti ja poni ravasi reippaasti.

Sunnuntaina meillä kävi tallilla kiropraktikko ja myös Fanny käsiteltiin. Kiropraktikon käynti sattuikin sopivasti heti muutama päivä tuon kaatumisen jälkeen, niin sai heti katsottua, ettei rankaan tullut mitään pyllähdyksen seurauksena. Tämä oli toinen kerta, kun poni oli "niksauteltavana", ensimmäinen kerta oli heti sen jälkeen, kun Fanny tuli. Ristiselässä oli taas aika paljon korjailtavaa, niin kun viimeksikin, mutta muuten ei ollut ihmeempiä. Nyt pitäisi ponilla olla nikamat taas oikeilla paikoillaan.

Viikonlopun aikan turvotus kintereissä laski hyvin ja eilen havaittavissa oli enää ihan minimaalista turvotusta. Jalkojen vaikuttaessa suht normaaleilta laitoin ponin hetkeksi liinan päähän ja katsoin liikkumista ympyrällä. Puhtaasti näytti ainakin omaan silmääni liikkuvan, eikä nähtävissä ollut enää mitään sellaista jäykkyyttä, kuin perjantaina. Laukkautin vielä vähän ja laukatkin pyörivät hyvin kumpaankin suuntaan, joten hyvältä näytti kaikin puolin. Fanny liikkui reippaasti, eikä siis senkään puolesta vaikuttanut mitenkään kipeältä. Nyt sitten vaan aletaan palaamaan hiljalleen normaaliin liikutukseen. Huh, toivottavasti nyt sitten selvittiin näin vähällä, eikä tule mitään takapakkeja!

Koska liikutus oli viikonloppuna kevyttä ehdittiin pitkästä aikaa ottaa Fannysta kuvia. Sain vihdoinkin jonkunlaiset rakennekuvatkin otettua, niitä kun ei ollut vielä ollenkaan. Eipä nämä tosin kovin kummoisia ole, kun jotenkin tuntuu kamalan vaikealta saada otettua hyviä kuvia ja näyttää, että näissäkin olisi mittasuhteet vähän pielessä, mutta en sitten tiedä näyttääkö se vain omaan silmään...Vertasin sunnuntaina otettuja kuvia reilu parin kuukauden takaisiin alkuaikojen kuviin ja ihan kivasti on tullut jo muutosta. Poni on saanut massaa ja varsinkin pylly on alkanut pyöristyä hyvin, eikä ole enää niin kulmikas. Lihaksetonhan tuo toki vielä on, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa.

Kattokaa, mä oon kirahvi!