Vuonismestaruuksien esteosuus (Lotti)

Tänään oli siis vuorossa vuonismestaruuksien esteosuus Lotin kanssa, estekorkeutena 80cm. Lotti meni eilen kaverini M:n kanssa kouluosuuden ja teki hyvän ja tasaisen suorituksen, prosentit 61,4, mikä oli mielettömän hyvin, kun ottaa huomioon treenin määrän, Lotti oli M:llä vain kaksi viikkoa ratsastettavana ennen mestaruuksia, muuten se on ollut kotona terapiaratsun hommissa.

Meilläkään ei ollut Lotin kanssa kovin montaa yhteistä ratsastuskertaa takana, talvella taisin käydä selässä kolme kertaa ja nyt sitten sen kerran maanantaina, kun kokeiltiin kuinka poni hyppää. Lotti ei myöskään ole kisannut esteitä, kun ihan pikku luokkia joskus monia vuosia sitten, eikä sillä muutenkaan oikeastaan kotona hypätä, joten kisoihin lähdettiin siis tyylillä lahjattomat treenaa. :D

Lämpötila kisapaikalla oli reilusti yli 20 asteen joten tein aika lyhyen verkan, taivuttelin ravissa ja laukassa ja otettiin ihan muutama hyppy. Luultiin ensin, että on kiire verkata, mutta aikataulut olivatkin vähän myöhässä ja verkan jälkeen tuli vielä suht pitkä aika kävelyä. Sillä aikaa kun ponia kävelytettiin kävin tutustumassa rataan. Tavallisia pystyjä ja oksereita, jokunen portti, sininen lankku ja muuri. M meinasi, ettei Lotti ole koskaan hypännyt muuria ja sanoi, että se on todennäköisesti ainut este, mitä poni saattaa vähän katsoa.

Rataan tutustumisen jälkeen selkään hypätessä huomasin, että Lotti oli jo vähän väsynyt. Olihan se kuitenkin eilen mennyt yhden luokan, ollut yön vieraassa paikassa ja lämpötila ja pitkä odottelu eivät varmasti parantaneet asiaa. Radalle päästessä sai hypätä yhden verkkahypyn ja Lotti hyppäsi sen ihan hyvin.

Verkkahypyn jälkeen aloitettiin rata, ykkönen ja kakkonen hyvin, mutta kolmosella tultiin liian pohjaan ja puomi tipahti, sen jälkeen nelonen ja vitonen hyvin ja sitten kutonen olikin muuri...poni suhahti esteestä ohi niin että hujahti. Käytin kyllä pohjetta ja ääntä, mutta ne eivät nyt vaan riittäneet, kun vastassa oli arveluttava muuri. Voltti ja uusi lähestyminen ja tällä kertaa napautin raipalla ennen estettä, jolloin poni hyppäsi mukisematta. Miksi, miksi en voinut näpäyttää jo ensimmäisellä yrityksellä, kun tiesin, että poni saattaa kytätä muuria? Aaaaargh, tämä kielto meni siis omaan piikkiin. Loppuradasta poni alkoi olla jo tosi väsynyt ja yritin tehdä mahdollisimman lyhyet tiet, toiseksi viimeiseltä esteeltä tarttui kuitenkin vielä puomi mukaan, kun tultiin taas liian pohjaan.

12vp tuli, mutta oltiin kaikki tosi tyytyväisiä! Näillä lähtökohdilla maaliin pääsy oli jo iso voitto! Rata oli tosi hyvä ja tasainen ja kaikki muut hypyt pudotuksia lukuun ottamatta olivat tosi hyviä. Hieno Lotti, kyllä oli loistava suorítus terapiaponilta! :)