Leevi käy raviskalle päästessään aina tosi kuumana, koska tietää, että pääsee hyppäämään. Paikallaan tanssahtelu alkoi tälläkin kertaa heti, kun ravirata tuli näkyviin. Kentälle päästessä sama meno jatkui ja tulipahan sitten ponilta pikkasen hienoa ja ilmavaa ravia, kun innostui vähän leijuttelemaan. Sellaista ravia kun saataisiin esitettyä kouluradallakin, niin olisi tuomarit ihmeissään. :D
Alkuverkan jälkeen aloitettiin hyppääminen pienellä kolmen esteen innarilla ja pienillä pystyillä. Leevi ei ollut vielä eläessään hypännyt innaria ja kaiken lisäksi ilkeä valmentaja oli laittanut keskimmäisen esteen alle vielä vesimaton, niin poni raukka veti hämmästyksestä jarrut pohjaan. Melkein kuuli kuinka sen aivoissa raksutti, kun se yritti miettiä miten ihmeessä jalat oikein muka pitäisi asetella, kun joku hölmö on pistänyt noin monta estettä peräkkäin. Uudestaan innarille tultaessa Leevi sai vähän jo idesta kiinni ja lähti rohkeasti hyppäämään, se ei kuitenkaan ihan ymmärtänyt, että hypätessä pitäisi myös edetä ja pari kertaa innari tultiin vähän töksähdellen, enää poni ei kuitenkaan yrittänyt kieltää, kun tiesi jo suunnilleen mitä sen pitää tehdä.
Pystyt poni hyppäsi yhtään epäröimättä ja tosi hyvin alusta asti, vaikka niiden alla oli laatikoita ja erilaisia portteja. Tämä oli iloinen yllätys, kun Leevi on tosiaan ollut hypätessä tosi epävarma heti, jos esteessä on jotain puomeja kummempaa.
Pystyjen ja innarin jälkeen otettiin mukaan pari okseria ja trippeli ja alettiin hyppäämään pientä rataa. Korkeutta nostettiin pikku hiljaa ja lopulta hypättin rata, jossa osa esteistä oli n.90cm. Leevi ei ole pitkään aikaan hypännyt niin isoa ja mietinkin, että alkaako tökkiminen, kun esteet nousevat, mutta mitä vielä, poni oli vain entistä innokkaammin menossa esteille. Korkeuden kasvaessa myös ponin kuumuustaso nousi kohisten ja muutaman kerran se tekikin esteiden välillä oikeat pukkiloikahyppy-rodeot ennen kun päästiin taas jatkamaan matkaa.
Leevi hyppäsi koko valmennuksen super hyvin, ja olin siihen mielettömän tyytyväinen. Kyllä meidän dressage-ponilta vaan ylittyy esteetkin hienosti! Valmentajakin kehui Leeviä tosi paljon ja oli itsekin ihan yllättynyt siitä, kuinka hyvin se hyppäsi. On se kyllä jännää, yhtäkkiä tuntuu, että poni on saanut hypätessä itsevarmuutensa takaisin ja kaikki epäröinti on poissa. Hienoa kuitenkin, että edistystä tapahtuu näin nopeasti, mehän ei olla Leevin kanssa päästy hyppäämään vielä montaakaan kertaa tämän reilu puolen vuoden aikana, taitaa kerrat melkein olla laskettavissa yhdellä kädellä.
Hyvin menneen valmennuksen jälkeen ja valmentajan annettua suostumuksensa tultiin Leevin omistajan kanssa siihen tulokseen, että helposti voidaan mennä lauantaina hyppäämään samaisessa paikassa oleviin seurakisoihin píkkuluokka, eli 70cm. Toivotaan, että poni hyppää silloin yhtä innokkaasti.
Näyttää siis olevan tulossa aika estepainotteinen viikonloppu, maltan tuskin odottaa siihen asti! Viimeksi olen ollut estekisoissa joskus vuosi sitten ja viime vuonna ylipäätään hyppäsin vain ne yhdet kisat koko kauden aikana, muuten tässä onkin tullut leikittyä ahkerasti kouluratsastajaa. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti