Kouluvalmennus ja vähän Back on Trackia ponille

Tänään ajelin  tallille jo heti aamusta ennen iltavuoroon menoa ja tallipihalla vastassa olikin näin upea auringonnousu, joka piti totta kai ikuistaa, kun sattui olemaan kamerakin mukana. 

Päivän ohjelmana meillä oli kouluvalmennus ja viime kerrasta tuntuikin olevan ikuisuus, vaikka tosiasiassa vain viime viikon tunti jäi väliin valmentajan sairastuttua. Treeni-into on tällä hetkellä niin huipussaan, että parinkin viikon tauko valmennuksissa tuntuu hurjan pitkältä ajalta, kun normaalisti valmentaudutaan viikottain. 

Tämän päivän valmennuksessa keskityttiin taas ihan perusjumppaan ja Fannyn herkistelyyn. Yleensä meillä on ollut nyt viime aikoina tapana, että joka toinen tunti tehdään ihan perushommaa ja joka toinen tunti sitten vaaditaan vähän enemmän ponilta ja silloin tehdään tunnin aikana monia erilaisia tehtäviä ja harjoitellaan uusia juttuja. Tänään oli vuorossa perusjumppaa, mikä tulikin tarpeeseen, kun vasemmassa kierroksessa Fanny on tosiaan ollut viime aikoina hankalampi saada kunnolla läpi. Alkuun se ei taas kuunnellut vasenta pohjetta sisäpohkeena tarpeeksi hyvin ja tätä alettiin parantaa väistättelemällä ympyrällä ulos. Ensin väistätettiin vain takapäätä ja sen jälkeen sekä etu-että takapäätä kumpaakin. Näitä sitten tehtiin vuorotellen niin kauan, että se vasen kylki alkoi toimia.

Väistättelyjen jälkeen vasen pohje alkoi mennä huomattavasti paremmin läpi ja siirryttiin tekemään nelikaarista kiemurauraa. Valmentaja vaati taas olemaan tosi tarkkana tien kanssa ja suoristukset ja taivutukset piti tapahtua juuri oikeissa kohdissa. On se kyllä jännä kuinka tuollaista kiemurauraa ratsastaessakin pitää kiinnittää huomiota niin moniin eri asioihin, vielä jokunen vuosi sitten ennen kuin olin kunnolla innostunut kouluratsastuksesta huitelin tällaiset tehtävät ihan puolihuolimattomasti läpi sen tarkemmin miettimättä. Nyt on ihanaa, kun pääsee ihan kunnolla hinkkaamaan sellaisia ihan pieniäkin yksityiskohtia, mä niin tykkään!

Kiemuraurien sujuessa hyvin alettiin ottaa laukkaa ympyrällä. Huolelliset nostot taas niin, että laukka lähti kunnolla takaa. Laukassa temponvaihteluja niin, että poni lähti pohkeesta terävästi ja "räjähtävästi" eteen, sitten kiinni ja sama juttu uudestaan. Tällä harjotuksella Fanny herkistyy tosi kivasti aina kyljistä. Laukka-ravi-siirtymisiä tehtiin taas paljon ja ne sujuivatkin kivasti, vasemmassa kierroksessa pitää vaan olla tarkkana ulkopohkeen kanssa alaspäin siirryttäessä, kun Fanny mielellään heittää takapään siinä kohtaa aina ulos. Tätä korjattiin väistättämällä siirtymisen jälkeen aina heti takapäätä sisään muutama askel. 

Lakkahommien jälkeen tehtiinkin enää loppuravit ja oltiin valmiit lopettamaan. Tuloksena tyytyväinen poni ja super-tyytyväinen ratsastaja. Selässä vierähti melkein kaksi tuntia, mutta voi vitsit, että oli taas hyvä valmennus! Kunnolla sai hikoilla sekä poni, että kuski, mutta paljon saatiin aikaankin. Fanny oli aivan mielettömän hyvä ratsastaa, enkä voi taas kun ihmetellä sen loistavaa työmotivaatiota, ihana poni<3

Toissa päivänä sain hommattua Fannylle vihdoin kauan himoitsemani Botin verkkoloimen. Samalla ostin myös kinnersuojat kumpaankin jalkaan, jos ne auttaisivat siihen kintereiden turvotteluun. Tuo loimi on ihan älyttömän hyvä sen takia, kun on niin ohut, että sitä voi käyttää sisäloimen alla ja siksi valitsinkin juuri sen.

Kinnersuojista Fanny ei ollut kovin innoissaan, niin kuin vähän arvasinkin. Ponihan siis vihaa yli kaiken esimerkiksi kuljetussuojia takasissa ja senpä takia meillä käytetäänkin niitä vaan etujaloissa. Ensimmäisiin kisoihin lähtiessä kuljetussuojat laitettiin normaalisti joka jalkaan, mutta Fanny laittoi pystyyn sellaisen shown, että päätin suosiolla tyytyä vain etusuojiin. Fannyn mielipiteen kuljetussuojista voi lukea täältä. Kinnersuojien kanssa oloa on nyt harjoiteltu joka päivä ja pikku hiljaa poni alkaa ehkä jo vähän siedättyä niihin. Tänään se suostui kävelemään niiden kanssa jo ainakin viisi metriä ilman sen suurempia kohtauksia, joten eiköhän se tästä, hajoitukset jatkuvat.

Nyt kuitenkin peiton alle, että jaksaa lähteä aamulla taas reippaana töihin. Tiedossa olisi 9 tunnin työpäivä, mitä sitä muutakaan lauantaina tekisi, kuin olisi töissä? ;)

Kivaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Eihän sua haittaa jos mä pyyhin nää mössöt sun takkiin?

Maanantain melkein maastoutuminen ja tiistain estevalmennus+muutama videopätkä

Maanantaina tein kisojen jäkeen vähän kevennetyn ratsastuksen. Ajatuksena oli saada Fanny vain taipuisaksi ja pehmeäksi ja keskittyä pariin pikkujuttuun, mitkä ovat mielestäni kaivanneet vähän lisätreeniä viime aikoina. Ensimmäinen asia oli herkkyys pohkeelle, kaipasin vähän enemmän herkkyyttä jalalle ja sitä lähdettiinkin hakemaan alkuverkan jälkeen nopeilla siirtymisillä. Tehtiin tosi paljon käynti-ravi-siirtymisiä ja pysähdyksiä ja jo hetken kuluttua Fanny toimikin niin pienellä pohkeella, kuin halusin, että voitiin siirtyä seuraavaan tehtävään.

Toinen asia joka kaipasi vähän treeniä oli laukannostot. Kisoissa nostot onnistuivat ihan hyvin ja kummastakin tuli 7, mutta silti olen viime aikoina kaivannut vielä vähän terävämpiä ja energisempiä nostoja. Pari ensimmäistä nostoa onnistuivat ihan ok, mutta eivät silti olleet riittävän hyviä. Seuraavassa nostossa näpäytin vähän raipalla herätelläkseni ponia ja sain ensimmäistä kertaa oikein kunnon pukin. Tähän asti pukit ovat vielä olleet ihan siedettäviä, eikä ole edes tuntunut, että sieltä voisi tipahtaa, mutta nyt Fanny teki niin ison ja nopean pukin, että huomasinkin heti tämän jälkeen istuvani satulan edessä kaulalla. Ei siinä muuten mitään, mutta poni pirulainen päätti pukin jälkeen lähteä heti täyteen laukkaan, joten siinähän sitten istuskelin kaulalla täydessä vauhdissa ja ehdin vaan miettiä, että "ai hitsi nyt kyllä muuten sattuu jos tipahdan..." Thank God Fanny viiletti suoraan eteenpäin eikä keksinyt mitään muita jekkuja ja jotenkin ihmeen kaupalla onnistuin pysymään kyydissä siihen asti, että sain tuhman ratsuni aisoihin. Kun sain ponin pysäytettyä siirsin takapuoleni takaisin satulaan ja jatkettiin treenejä, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämän pikku väliohjelman jälkeen tulikin sitten jo tosi hyviä nostoja eli Fanny oli ainakin saatu hereille. On se muuten jännä, että aina, kun lähestytään miinusasteita, niin tuo sen pukkiherkkyys kasvaa kohisten, saa nähdä millainen siitä tulee, kun on oikeasti paljon pakkasta.... :D

Fanny oli koko ratsastuksen ajan tuota pikku-pukkia lukuunottamatta tosi hyvän tuntuinen ja tietysti parani vaan loppua kohden. Vasemmalle ei ole nyt viime kerroilla ollut enää ollenkaan niin hankalaa, kuin aikaisemmin, eikä ponikaan ole ollut ohjassa kiinni samalla lailla. Eiköhän se tästä siis ala suttaantumaan. Pukki-episodi jaksoi kyllä naurattaa vielä pitkälle iltaan saakka. :D

Eilen päästiin pitkästä aika estevalmennukseen. Valmentaja innostui pitämään oikein kunnon alkuverkan ja hevosia jumpattiinkin väistöillä sekä taivutuksilla ja haettiin herkkyyttä siirtymisillä. Fanny toimi tosi kivasti muuten, mutta tuli sitten huomattua, että meidän estesatula on mennyt ihan epäsopivaksi. Harvemmin on tullut nyt ratsastettua sillä, kun lähinnä koulua on tuuppailtu ja jos on hypätty, niin yleensä vaan pientä ja silloinkin usein koulusatulalla (kun en ole jaksanut vaihtaa jalustimia satulasta toiseen, hah), mutta olen parilla viime kerralla kyllä huomannut, että satula valuu vähän eteen ratsastaessa. Nyt se kuitenkin valui vielä entistä enemmän ja häiritsi jo Fannyn liikkumista.

Olen tässä koko ajan koittanut etsiä uutta estesatulaa ja pari on ollut kokeiltavanakin, mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt. Nyt taitaa kuitenkin olla parempi ajella Hipposportiin tai pyytää joku satulansovittaja tallille, koska tuolla satulalla ei pahemmin viitsi enää ratsastella. Fanny on tämän muutaman kuukauden aikana muuttunut kuitenkin jo sen verran lihaksistoltaan, ettei ole ihmekään, että satulatilannetta tarvitsee vähän päivittää.

Satulasta huolimatta hypyt sujuivat ihan kivasti ja paikat osuivat aika hyvin kohdalleen, jokunen hyppy lähti turhan kaukaa ja jokunen taas läheltä, mutta hyviäkin hyppyjä tuli silti paljon. Positiivista oli myös, että Fanny hyppäsi kaikki esteet yhtään epäröimättä. Hypättiin koko tunti noita videolla näkyvää muutamaa estettä vuorotellen kummastakin suunnasta ja korkeutta nostettiin aina pikkuhiljaa, lopulta esteet olivat noin 80cm. Fanny ei oikein jaksanut innostua, mutta hyppäsi kuitenkin kaiken kiltisti. Vähän parempi tempo pitäisi saada hypätessä, niin saataisiin suoritettua tehtävät vielä sujuvammin. Nyt kuitenkin uuden satulan metsästykseen ja katsellaan sitten taas lisää hyppelöitä. Tässä vielä muutama video tunnista, pieni pätkä alkuverkkaa ja vähän hyppyjä.

Pahoittelut muuten vielä näiden videoiden laadusta, itse en osaa näille tehdä yhtään mitään muuta, kuin ladata Youtubeen, joten ovat tasan sellaisia minkälaisina ne on kuvattu. En siis osaa leikata näitä, tai tehdä mitään muitakaan hienouksia, opettelu on vasta vaiheessa. Näiden saaminen Youtubeenkin oli jo työn ja tuskan takana, mutta eikähän se tästä. :D 

Jokela seurakoulu 10.11.2013

Fannyn elämän toisista koulukisoista (ja samalla ensimmäisistä vieraalla tallilla) suoriuduttu ja täytyy sanoa, että aika yllättävällä tuloksella.

Herätyskello soi eilen ennen kuutta ja sängystä noustessani huomasin, että sääennustus piti valitettavasti paikkansa ja satoi kaatamalla, oikein kiva kisapäivä-ilma siis. Kisapaikalle saapuessamme sade oli vähän laantunut, mutta silti vettä tuli taivaalta vielä ihan huolella. Hyväksi onneksi starttasin Fannyn kanssa ensimmäisenä, joten päästiin suoraan maneesiin verkkaamaan ilman, että tarvitsi kastella itseään ja ponia sateessa. 

Kävelin jonkun aikaa pitkin ohjin ja aloin sitten muutaman pysähdyksen jälkeen ravailemaan. Ratsastin askellajit läpi, taivuttelin ja tein siirtymisiä ja Fanny tuntui alusta asti yllättävän hyvältä, se oli herkkä avuille, liikkui aktiivisesti ja taipui hyvin. Kiva fiilis säilyi koko verkan ajan ja lähdin hyvillä mielin radalle. 

Viisas poni ei välittänyt maneesin toisesta päädystä tuomarinpöytineen mitään ja hetken kuluttua päästiinkin aloittamaan suoritus. Pientä jännitystä oli havaittavissa Fannyssa ja ratsastettavuus ei ollut ihan yhtä hyvä, kuin verkassa, poni ei ollut yhtä herkkä pohkeelle ja muutamassa kohdassa se kiemurteli vähän. Portin kohdalla oli myös havaittavissa pari kertaa pientä liiraus-yritystä, mutta onneksi osasin odottaakin sitä ja olin tarkkana ulkoapujen kanssa. Nämä olivat onneksi ihan pikkujuttuja, eivätkö tuota kiemurtelua lukuunottamatta edes näkyneet ulospäin, vaan ne tunsi pelkästään selkään. Tasainen ja rikkeetön rata saatiin kuitenkin aikaiseksi ja varsinkin laukkaosuudessa Fanny tuntui tosi hyvältä. 

Prosentteja en osannut veikata ollenkaan ja olinkin lentää takapuolelleni, kun äiti saapui paperia heilutellen. Tulos radasta oli 71%. "Siis anteeksi mitä?!", oli ensimmäinen ajatus ja "oho", heti seraava. Vaikka rata ei selkään tuntunut mitenkään huippu-hyvältä, niin ulospäin se selvästi näytti siltä. Hieno, hieno, hieno Fanny! Pisteskaala oli 6-8,5, laukkaosuudesta tuli hyvät pisteet, samoin kun kolmikaarisesta kiemuraurasta 8 ja tuosta 8,5 saan taas olla ylpeä, se tuli nimittäin oikeiden teiden seuraamisesta, joten olen selvästi sentään jotain oppinut. Loppukommenttina "kaunis, eleetön kokonaisuus". Voisin taas kehua Fannya kaikilla mahdollisilla sanoilla, mutta ehkä tyydyn tällä kertaa vain toteamaan, että se on  maailman paras.

Muutaman tunnin odottelun jälkeen pääsin palkintojenjakoon hakemaan sinisen ruusukkeen. Lähtijöitä luokassa oli 31, joten kyllä sai olla tyytyväinen. Iina sijoittui Wilmalla hienosti kuudenneksi, joten oli kyllä onnistunut kisareissu meidän porukalla.

Kuvamateriaalia kisoista ei valitettavasti ole, koska ulkona ei sateen takia viitsinyt kuvailla ja Jokelan maneesi on niin pimeä, ettei kuvista tullut yhtään mitään, mutta laitetaan tähän loppuun nyt vielä muutama kotona kisojen jälkeen napattu kuva. Video on mahdollisesti tulossa myöhemmin, en ole itsekään vielä nähnyt koko videota, joten riippuu laadusta päätyykö se julkaistavaksi.

Nyt on kuitenkin vastattava Nukkumatin kutsuun ja kömmittävä peiton alle, kivaa alkuviikkoa itse kullekin! :)

<3

LUKIJAT: löytyisikö postaus-ehdotuksia? Mistä haluaisitte lukea? Nyt saa ehdottaa!

Normaalistihan postaukset koskevat lähinnä meidän treenejä ja muita tekemisiä, mutta koska blogi on kuitenkin kaikille vielä melko uusi tuttavuus oltuaan pystyssä vasta muutaman kuukauden ajattelin nyt kysyä teidän lukijoiden mielipidettä siitä, mistä haluaisitte lukea? Mikä kiinnostaisi juuri Sinua? Onko joku asia jäänyt epäselväksi/kiinnostaisi enemmän? Millaisia postauksia haluaisitte? Nyt saa ehdottaa kaikkea, mitä mieleen tulee ja olisi huippua, jos ehdotuksia tulisi paljon, että olisi kirjoiteltavaa pitemmäksikin aikaa treenipostailujen lisäksi!

Vaikka Fanny on nyt ollut minulla vasta reilu kolme kuukautta, niin sen historia on hyvin tiedossa, jos joku haluaa siitä kuulla lisää. Ponihan on siis oma kasvattini ja oli minun omistuksessani syntymästään asti melkein neljä vuotiaaksi ja tämän reilu neljän vuoden aikana, kun Fanny oli muualla olen käynyt katsomassa sitä kumpanakin kesänä, kun se on varsonut, joten varsoistakin löytyy vähän tietoa (ja kuvia).

Nyt vaan kaikki ihanat lukijat ehdotuksia tulemaan, niin saadaan tänne postauksia juuri niistä asioista, jotka teitä kiinnostavat! :)

Alkuviikon kuulumiset

Kylläpä on viikko hurahtanut nopeasti, huomenna olisikin taas  perjantai. Nyt kun pimeä tulee jo niin aikaisin päivätkin tuntuvat olevan lyhyempiä, eikä mitään ehdi tehdä. Juuri äskenhän oli vasta syyskuu ja nyt ollaankin yhtäkkiä jo marraskuussa, hui.

Nyt kuitenkin alkuviikon kuulumisiin. Maanantaina Fanny sai hemmottelua hieronnan muodossa. Ei se ole mitenkään jumiselta tuntunut, mutta nyt, kun vaatimustasoa on vähän taas nostettu halusin, että poni katsotaan läpi. Heti alkuun laitoin merkille, että Fanny reagoi hierontaan paljon selvemmin, kuin viime kerralla. Kysyinkin hierojalta lopuksi oliko poni jotenkin paljon enemmän jumissa tällä kertaa, kun reagoi niin paljon selkeämmin. Jumeja oli kuulemma vähän enemmän, kuin viimeksi, mutta ei tälläkään kertaa mitään isompaa, huomasi kuitenkin, että Fanny on nyt tehnyt enemmän töitä. Enemmän kireyksiä oli taas oikealla puolella, joka selittää sen, että vasen on vaikeampi kierros. Hierontaan selkeämmin reagoimiseen hieroja veikkasi olevan syynä sen, että ensimmäisellä kerralla poni on kuitenkin vähän todennäköisesti jännittänyt uutta ihmistä ja tilannetta ja nyt se uskalsi rentoutua paremmin ja näyttää miltä mistäkin kohtaa hierottaessa tuntui.

Tiistaina Fannylla oli vapaapäivä, joten taluttelin vaan maneesissa. Suunnitelmissa oli mennä maastoon käppäilemään, mutta kaatosateessa maneesi tuntui kuitenkin houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Eilen poni juoksi liinan päässä ja kyllä huomasi, että edellisenä päivänä oli ollut vapaapäivä. Tuli taas sellaisia pukkisarjoja ja loikkia, ettei voinut kuin nauraa. Fannylla oli selvästi tosi kivaa ja juoksutuksen jälkeen se vaikuttikin hyvin tyytyväiseltä, kun oli päässyt riekkumaan kunnolla.

Tänään ratsastin ensimmäistä kertaa hieronnan jälkeen ja kyllä huomasi, että ratsastettavuus oli parempi. Poni liikkui alusta asti tosi letkeästi ja reippaasti eikä tarvinnut kuin hetki jumppailla, että sain ponin ratsastettua jo aika kivaksi. Alkuverkaksi askellajit läpi ja sen lisäksi paljon pohkeenväistöjä käynnissä ja käynti-ravi-sirtymisiä. Näiden jälkeen siirryttiinkin päivän varsinaiseen tehtävään eli ravipuomeihin ja pieneen ristikko-pysty sarjaan. Heh, näköjään on tullut pakkomielle näiden sarjojen treenaamisesta, kun raviskan kisoissa se oli juuri sarja, joka osoittautui ylivoimaisen vaikeaksi. Jos me ei ens kaudella muuta osata, niin ainakin sarjat sujuu silloin, kuin vettä vaan. :D

Ravipuomeille olin tarkoituksella laittanut aika pitkät välit, että poni joutui venyttämään askeltaan ja se sujuikin oikein kivasti. Kun oltiin tultu jokunen kerta puomeja kummastakin suunnasta alettiin ottaa hyppyjä sarjalle. Vasemmasta kierroksesta tultaessa oli ensin normaali ristikko ja sen perään pieni pysty, jonka alla oli pinkit portit. Ensimmäisellä yrityksellä tultiin ristikolle tosi pohjaan ja väli oli kaikkea muuta, kuin sujuva, mutta poni ei yrittänytkään kieltää tai mennä ohi pystystä porteista huolimatta, vaikka toki se kyllä vähän kyttäsi niitä. Seuraavilla hypyillä se ei enää edes katsonut koko estettä. Toisesta suunnasta hypätessäkään portti-pysty ei aiheuttanut minkäänlaista epäröintiä, mikä oli positiivinen yllätys viime hyppykerran jälkeen, jolloin porttieste toisesta suunnasta oli Fannyn mielestä ihan hirvittävä. Hypyt sujuivat muuten hyvin, mutta oikeassa kierroksessa en millään saanut Fannya laskeutumaan esteeltä myötälaukassa. Ei auttanut johtaminen oikealle esteen päällä, eikä liioiteltu painon siirto oikealle jalalle. Yritettiin vaikka kuinka monta kertaa, mutta ei se myötälaukka vaan tullut sieltä. Ensi viikolla on kyllä pakko päästä estevalmennukseen, nyt on jäänyt jo kaksi viikkoa välistä.

Huomenna meillä on taas heti aamusta kouluvalmennus ja vähän viimeistelytreeniä sunnuntaita varten. Kyytiasiat saatiin siis järjestymään ja silloin suunnataan ensimmäisiin ulkopuolisiin koulukisoihin Jokelaan, luokkana sama C:1, joka mentiin kotonakin. Vaikka kotikisat menivätkin hyvin, niin vieraassa paikassa ei todennäköisesti olekaan yhtään niin helppoa. Fanny on luonteeltaan kuitenkin vähän sellainen kyttääjä, niin mitä tahansa saattaa olla odotettavissa. Hyviä kokemuksia mennään kuitenkin vaan hakemaan ponille ja tutustuttamaan se kuviokelluntaan muuallakin, kuin kotimaneesissa.

Huh, kylläpä tuli taas pitkä sepustus, toivottavasti jaksoitte lukea! :) Lopuksi vielä muutama kuva viime sunnuntain tuuppailuista.

 Päätön ratsastaja

Tarjotaan ylläpitoon tavoitteelliselle ratsastajalle shettis-tamma Sörbys Velisia

Tarjotaan ylläpitoon 12v. shettis tamma Sörbys Velisia (sk.99,5cm) tavoitteelliselle ratsastajalle. Kisattu tällä kaudella He C-B ja re 60cm, osallistunut myös shettismestaruuksiin. Ratsastaessa vaatii osaavamman kuskin reippautensa takia, käsiteltäessä maailman kiltein. Hakusessa aktiivinen koti, ei siis seuraponiksi. Myös ajohommat onnistuu, samoin kun hiihtoratsastus ym. Kysellä voi lisää osoitteesta jonna.lint@gmail.com

Niin se vaan on, että lapset kasvaa ja jossain vaiheessa tulee isomman ponin osto ajankohtaiseksi. Iinalle saapui tänään uusi poni ja nyt olisi meidän Wilma vailla ylläpitokotia. Maailman symppiksin poni, joka olisi nyt valmiina viemään jonkun toisen pienen kuskin kohti uusia haasteita. :)

Kuvapostaus tuuppailuista sumupilvessä

Joka paikassa oli tänään ihan mielettömän kaunista sumun takia ja suunnattiinkin Fannyn kanssa kentälle nauttimaan tästä upeasta maisemasta. Tehtiin aika hektinen reilu tunnin treeni, jonka pääpaino oli siirtymisissä. Aluksi poni oli vähän jäykähkö, mutta parani hyvin ja lopuksi se oli tosi pehmeä ja taipuisa. Pohkeeseen toivoisin Fannyn reagoivan vähän nopeammin, kun ehdin jo pakkasten aikana tottua siihen vähän herkempään malliin, mutta eiköhän se taas tästä.

Nyt kuitenkin enempää höpöttelemättä niitä kuvia. Vaikka noissa olosuhteissa kuvat eivät olekaan kovin teräviä, niin ainakin omasta mielestäni näissä on ihana fiilis. :)

Kyllä taas täytyy näitä kuvia katsellessa todeta, että on mulla vaan hieno poni. Toki se on edelleen etupainoinen ja hommaa on edessä vielä paljon, mutta kyllä se vaan alkaa aika erilaiselta jo hetkittäin näyttää (ja tietysti myös tuntua ;). Talvi kun tässä treenaillaan kunnolla, niin keväällä meno näyttää varmasti jo taas paljon paremmalta. Eikö se niin ollut, että hitaasti hyvä tulee?

Toissa päivän kouluvalmennuksesta vielä lyhyt raportti loppuun. Aluksi poni oli ihan kiinni vasemmassa ohjassa ja muutenkin tosi venkula ja mietinkin jo monta kertaa, että tuleeko koko touhusta yhtään mitään. Valmentaja teki kuitenkin taas taikojaan ja hetken jumppailun jälkeen homma alkoi toimia jo ihan erilailla. Tehtiin tosi paljon siirtymisiä, ensin käynnin ja ravin välillä ja sitten ravin ja laukan välillä. Saatiin tehtyä ihan super hyviä ravi-käynti-siirtymisiä, joista olen vieläkin ihan fiiliksissä. Fanny teki parhaat siirtymiset, mitä se on ikinä tehnyt ja oikein "istahti" kintereilleen. Nyt tajusin vihdoin itsekin miltä siirtymisen pitää selkään tuntua.

Laukassa treenattiin ensimmäistä kertaa 12metrin voltteja ja ne sujuivatkin ihan yllättävän hyvin. Tähän asti on tehty vain ympyröitä, mutta nyt alkaa ponin tasapaino olla siinä kunnossa, että voltitkin onnistuu. Tunnin lopuksi Fanny sai valmentajalta hirmuisesti kehuja, on kuulemma jo ihan kuin eri poni ja kehittynyt ihan valtavasti. Valmentaja myös totesi poni olevan kohta helppo b-tasoa, joten ei ole mennyt hukkaan meidän treenit, jes!

Nyt kuitenkin innolla kohti uutta viikkoa ja uusia treenejä, ensi sunnuntaina olisikin ensimmäiset koulukisat tallin ulkopuolella, jos saadaan kyydit järjestymään. Kivaa alkavaa viikkoa!

Mitä tykkäsitte tällaisesta kuvapainotteisesta postauksesta?