Päivän teemana rentous

Huhhuh, yritä tässä nyt sitten pysyä mukana näissä Suomen vaihtuvissa sääoloissa, kun ensin sulaa lumet ihan ennen aikojaan ja nautitaan kahtakymppiä hipovista lämpöasteista ja sitten yhtäkkiä herätäänkin toukokuussa yhtenä aamuna maa valkeana ja sen jälkeen saadaan taivaalta rakeita, räntää ja kaikenmaailman muitakin tiskirättejä. Ihan kiva joo, mut saataisko jo se kevät ja lämpö takaisin pliis?

Reipas ponityttöhän kuitenkin ratsastaa säällä kuin säällä (niin varmaan... :D), joten tuulesta ja räntäsateesta huolimatta suunnattiin kirjavan ponimuksen kanssa tänään jumppailemaan.

Kuten aikaisemminkin on tullut todettua, niin Leevin kanssa suurin ongelma on ponin jännittäminen. Tämä ei liity pelkästään kisatilanteisiin ja muihin reissuihin vieraisiin paikkoihin, vaan jännittyneisyyttä esiintyy myös kotona, vieläpä hyvin helposti. Jännittymisen seurauksena poni alkaa häseltämään, kuumuu ja menee tilaan, josta sitä on enää hyvin vaikea ellei mahdoton saada pois. Ongelma on oikeasti aika suuri, jos tässä meinataan oikeasti joskus alkaa saamaan  hyviä ja _rentoja_ kisasuorituksia aikaiseksi, joten nyt viimeistään täytyy alkaa paneutua asiaan vielä entistäkin paremmin. Suunnitelmissa onkin pitää Leevin kanssa ns. rentoilujakso eli ei siis mitään ylimääräisiä kikkailuja tai temppujen tekemistä, vaan nyt palataan enemmän sinne ihan perusasioiden pariin ja lähdetään sitä kautta hakemaan rentoutta tekemiseen.

Tänään otin heti suunnitelman käytäntöön ja lähdin alusta asti hakemaan Leeviä piiiitkälle ja rennolle kaulalle. Käveltiin aluksi pitkään ja oikein ylitaivuttelin volteilla ja ympyröillä. Huolehdin koko ajan siitä, että tahti pysyi rauhallisena ja tasaisena eikä poni alkanut häseltää ja kipittää. Käynnin tuntuessa hyvältä siirryttiin raviin ja en tiedä oliko syy pitkissä alkukäynneissä taivutteluineen vai missä, mutta Leevi tuntui heti ihan hitsin hyvältä! Tasainen tahti löytyi vaivattomasti ja varsinkin oikeassa kierroksessa tuli pätkittäin niin hyvän ja joustavan tuntuista ravia, että sellaista en ole tainnut kirjavan ponimuksen selässä vielä aikaisemmin nauttiakaan. Myös laukka sujui ihan ok ja paranee vaan koko ajan.

Reilu tunti meni taivuttelujen ja siirtymisten merkeissä ja Leevi toimi paremmin kuin aikoihin.
Rentous säilyi lyhyitä pätkiä lukuunottamatta koko ratsastuksen ajan ja räntäsateesta ja litimäristä vaatteista huolimatta oli kyllä niin hyvä mieli ratsastuksen jälkeen. Jee, tästä on hyvä jatkaa! :)

Postauksen kuvat parin viikon takaa, tänään ei jostain syystä ollut aamun räntäsateessa jonoksi asti kuvaajaehdokkaita... ;)