sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

It's not how many times you fall, it's how many times you get back up

Tiedättekö, mulla oli aika tosi vaikea kevät ja alkukesä. Kuten olette jo aiemmin saaneet blogista lukea eivät asiat elämässäni yleensä suju kuten elokuvissa ja vastoinkäymisiä on riittänyt. Keväämällä kirjoittelin tänne terveysongelmistani ja vaikeuksista Onnin kanssa, mutta niiden lisäksi tapahtui jotain, joka heitti kaiken ylösalaisin. Koko elämä meni uusiksi. Jaksamistani koeteltiin rankalla kädellä ja näihin muutoksiin sopeutuminen otti oman aikansa.

Kun elämä potkii kunnolla päähän sitä oikeasti vasta tajuaa niiden hyvien asioiden arvon mitä sulla on. Mulla on ympärilläni ihan mielettömiä tyyppejä, ystäviä ja sukulaisia, joita ilman tuskin olisin selvinnyt edellisistä muutamista kuukausista hengissä tai ainakaan ihan selväjärkisenä. Ja entäs sitten Onni? Vaikka sen kanssa on ollut ja on edelleen omat ongelmansa, niin tuo hevonen on mulle jotain niin sanoinkuvaamattoman tärkeää, ettei sitä oikein pysty itsekään käsittämään. Onni on ollut ihan uskomaton voimavara kaikkien koettelemusten keskellä. 

Tämä kevät oli hyvin erilainen kuin mikään aikasemmista myös treenaamisen suhteen. Pahimpina aikoina päivät olivat aamusta iltaan pelkkää selviytymistä ja ajatukset olivat koko ajan muissa asioissa. Ymmärsin että nyt on pakko antaa itselleen aikaa ja treenailla Onninkin kanssa vaan ihan fiiliksen mukaan. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä etteikö töitä olisi tehty, mutta jätin suosiolla kaikki tavoitteet tälle kaudelle asettamatta. Kisataan jos kisataan ja ei kisata jos siltä tuntuu. 

Valmennuksissa ollaan käyty säännöllisen epäsäännöllisesti ja O on toiminut aika kivasti. Viimeisimmällä tunnilla Onni oli niin järjettömän mahtava ratsastaa, ettei se ole vielä koskaan ollut yhtä hyvä. Myöskin estevalmennuksessa pääsimme pyörähtämään lähes vuoden tauon jälkeen ja tarkoituksena olisi yrittää jatkaa mahdollisimman säännöllistä valmentautumista myös sillä saralla. Muutoin treenit on pyritty pitämään mahdollisimman vaihtelevina ja viikko-ohjelmaan on kuulunut lisäksi maastoilua, puomihommia ja juoksuttelua niin liinassa kuin vapaanakin.

Tässäpä olisi vähän kuulumisia viimeisten kuukausien ajalta. Mietin pitkään julkaisenko tätä tekstiä ollenkaan, koska nyt mentiin jo aika henkilökohtaisiin asioihin ja ajatuksiin, mutta tässä tämä nyt on. Jos joku on miettinyt, että mihin oikein katosin ja miksi blogi hiljeni, niin tässä syy. On ollut vaikeaa, on ollut tosi tosi vaikeaa. Mutta tiedättekö mitä? Nyt kaikki on taas hyvin. Kohtasin tähän astisen elämäni suurimman vastoinkäymisen ja selvisin siitä. Tällä hetkellä oon tässä vahvempana kuin vielä koskaan ja elämä jatkuu. Ja elämä jos mikä on aika huikean mahtava juttu. 

Kivaa viikonloppua juuri sinulle siellä! :)   

10 kommenttia:

  1. Hienoa, että asiasi ovat nyt kunnossa ja vaikutat onnelliselle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, on mukavaa kun pahin on ohi ja elämä alkanut taas normalisoitumaan. :)

      Poista
  2. Kiva kuulla sinun kuulumisiasi ja hyvä, että olet saanut asiat kuntoon ja elämä on jälleen mallillaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että kuulumiset edelleen kiinnostavat. :)

      Tällaisten suurten muutosten jälkeen ottaa oman aikansa, että saa itsensä ja kaikki asiat takaisin tasapainoon, mutta vaikeiden aikojen jälkeen sitä todella osaa arvostaa, kun asiat alkavat taas olla paremmin. :)

      Poista
  3. Kiva kuulla, että olet päässyt pahimman yli. Elämä potkii välillä ihan kunnolla, mutta sitten kun siitä selviää, niin on kyllä himpun verran vahvempi, nöyrempi ja empaattisempi. Ja ne jos mitkä ovat hienoja piirteitä ihmisessä. Kuulostat vahvalta ja selviät varmaan elämän koettelemuksista tulematta katkeraksi. Hyvää jatkoa ja mukavia hetkiä Onnin kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä ihan totta, että vaikeista asioista selvittyään on vahvempi, nöyrempi ja empaattisempi. Kummasti sitä alkaa nähdä koko elämän ihan eri tavalla, kun käy ensin ihan todella syvällä siellä kuilun pohjalla. Sen verran on jo tuo elämä ehtinyt potkia vuosien varrella päähän, ettei tässä ihan vähästä kaaduta, mutta tässä viimeisimmässä vastoinkäymisessä kyllä koeteltiin ja kovasti. Uskon kuitenkin vakaasti, että tämän minunkin epäonneni on joskus pakko loppua, joten niitä parempia aikoja odotellessa. :) Kiitos!

      Poista
  4. Ihanaa kuulla kuulumisiasi ja kiva, että vaikeimmat ajat ovat takanapäin! ♥ Tosi kivaa, jos alat taas kirjoittelemaan, tämä on pitkään ollut yksi mun lempiblogeista! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos ihanasta kommentista Suvi, tästä tuli kyllä niin hyvä mieli <3 Säännöllisempään postailuun on tosiaan nyt tarkoitus palata, sitä onkin jo ollut ikävä. :)

      Poista
  5. Ihanaa kuulla sinusta jälleen. Oli ikävä <3 Tämä on minun lempi blogini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista, tosi tosi kiva kuulla <3

      Poista